Suomi kiihdyttää globaalia asevarustelua

Sanna Marinin (sd.) hallitus on uusimassa suomalaista ilmasotakalustoa hävittäjähankinnoilla. Tarjolla ovat yhdysvaltalaiset Super Hornet ja F-35, yhteiseurooppalainen Eurofighter, ranskalainen Rafale ja ruotsalainen Gripen.

Eduskunta on toistaiseksi antanut hävittäjien hankintaan 10 miljardin tilausvaltuuden.

SKP:n keskuskomitean jäsen ja espoolainen kuntavaaliehdokas Marko Korvela epäilee, että summa tulee vielä käyttökuluineen ja kaikkineen kasvamaan huomattavasti.

– Missä on asehankintojen ympäristövaikutusten arviointi?

– Olen aidosti suuttunut siitä, että Suomi tällä hetkellä hävittäjähankinnoillaan kiihdyttää globaalia asevarustelua. Se merkitsee resurssien ohjaamista täysin väärille raiteille tilanteessa, jossa rahaa pitäisi käyttää vakavampien turvallisuusuhkien kuten ilmastonmuutoksen ja sitä seuraavan ympäristökatastrofin hoitamiseen.

Korvelan mielestä Venäjän uhka antaa militaristiselle kiihkoilulle avoimen valtakirjan toteuttaa mitä tahansa asehankintoja. Piikki on auki, ja kaikenlainen kritiikki asevarustelua kohtaan voidaan kuitata Venäjä-kortilla.

– Missä on asehankintojen ympäristövaikutusten arviointi? Onko pohdittu, paljonko Suomen asevarustelu vaikuttaa muiden maiden toimintaan? On kestämätöntä, että Suomi yrittää rakentaa rauhaa aseilla tilanteessa, missä neuvottelut, diplomatia ja yhteistyö pitäisi nostaa arvoon.

Leikkauksia on tulossa

Marko Korvela haluaa nostaa esiin paineet, joita velkaantuneelle julkiselle taloudelle esitetään koronan jälkeen.

– Mikäli talousennusteita on uskominen, edessä ovat miljardiluokan talouden "sopeutukset" eli käytännössä leikkaukset. Kuinka paljon leikataan sosiaaliturvasta, vanhuksilta, koulutuksesta, terveydenhuollosta, se jää sitten hallituksen pään säryksi.

– Voiko Sanna Marinin hallitus muuttaa vuosikymmeniä jatkunutta uusliberalistista, leikkausten ja kurin politiikkaa? Varsinkin kun paineet ovat kovat sekä työnantajien, opposition, EU:n ja ties minkä auktoriteetin taholta. Toivottavasti, mutta millä eväillä, se jää nähtäväksi.

Poliittiset vangit esille

Korvela pitää hyvänä sitä, että Venäjän opposition tukahduttamiseen kiinnitetään huomiota.

– Poliisiväkivalta ja mielipidevankien kohtelu pitää nostaa esille ja sen pitää koskea kaikkia maita. Meillä Suomessakin on pakollisesta asepalvelusta kieltäytyneitä ja sen vuoksi vankilaan tuomittuja ihmisiä, minkä vuoksi ihmisoikeusjärjestö Amnestykin on Suomea huomauttanut. Asialle pitää tehdä jotain.

– On harmi, että vain jonkun tietyn maan poliittiset mielipidevangit nousevat mediaan.

Korvela huomauttaa, että mielenosoitusten väkivaltainen tukahduttaminen ei ole harvinaista niin sanotussa demokraattisessa lännessäkään. Hän itse muistaa, miten EU-huippukokouksen yhteydessä Göteborgissa kesäkuussa 2001 poliisi ampui kolmea mielenosoittajaa ja pidätti toista tuhatta.

– Ja vaikkapa Suomessa syksyllä 2006 Smash Asem –mielenosoituksen yhteydessä poliisi käytti ylenpalttista voimaa, ja toimittajien kiinniottoja käytiin läpi aina Euroopan ihmisoikeustuomioistuinta myöten.

Poliittiset vangit vapautettava

Poliittisista vangeista Korvela haluaa mainita kurdien johtajan, PKK:n Abdullah Öcalanin, joka on ollut Turkin vankina jo vuosia.

Hän nostaa esille myös Yhdysvalloissa vangittuna olevan alkuperäiskansa-aktivistin Leonard Peltierin sekä Israelissa kiinni pidetyn Mordechai Vanunun, joiden kummankin puolesta on jo vuosia käyty kansainvälisiä kampanjoita.

– On harmi, että vain jonkun tietyn maan poliittiset mielipidevangit nousevat mediaan ja heille haetaan tukea, sen sijaan monet muut eivät samassa tilanteessa herätä mitään intohimoja, sanoo Korvela.

Hän toivookin, että syntyisi laajamittaista protestia sekä kotimaisten että muiden poliittisten vankien puolesta.