Tampereen kaupungin budjetti on tahallista harhautusta
Jotta valhe olisi katu-uskottava, siitä täytyy tehdä riittävän suuri. Näin oli ilmeisesti ajatellut Tampereen kaupungin poliittinen ja taloudellinen johto laatiessaan vuoden 2010 talousarviota edellisen vuoden aikana.
– Kun Tampereen kaupungin vuoden 2010 talousarviosta keskusteltiin kaupunginvaltuustossa syksyllä 2009 ihmettelin, että miten Tampereen talouden tuleva alijäämä voisi olla niin valtava kuin lähes 80 miljoonaa euroa. Tällaista lukua kaupungin johtavat virkamiehet ja pormestari valtuustolle tuolloin tarjosivat. Luvut tuntuivat kovilta, kun kaupungin talous oli tuottanut vuosina 2002-2008 yhteensä noin 180 miljoonan euron budjettiylijäämän, sanoo kaupunginvaltuutettu Jari Heinonen (SKP).
Heinosen mukaan luvut tuntuivat epäuskottavilta paitsi Tampereen taloudellisen tilanteen, myös Suomen kuntatalouden kokonaisuuden näkökulmasta. Jos kaupungin ”terävän pään” väittämät olisivat pitäneet paikkansa, kaupungin budjettialijäämän osuus koko Suomen kuntatalouden alijäämästä olisi ollut lähes 10 prosenttia. Yhtälö on mahdoton, sillä Tampereen osuus koko Suomen kuntatalouden kokonaispotista oli tuolloin kolmen prosentin luokkaa.
– Kysyin valtuustossa syksyllä 2009 epäillen, että voiko tällainen alijäämä ylipäätään olla mahdollinen, vaikka Tampere onkin vahvasti sidoksissa vientiin ja tätä kautta muun muassa yhteisöveron tuottoihin? Tällaisilla ylimitoitetuilla luvuilla haluttiin tietoisesti lietsoa Tampereella todella kovien ns. rakenteellisten muutosten eli leikkausten ajamista läpi syvän lamaan ja taantumaan vedoten, Heinonen jatkaa.
Leikkausten tuotot ökyinvestointeihin
Pelottelu meni läpi yllättävän laajasti, sillä sekä Vasemmistoliiton että SDP:n valtuustoryhmät taipuivat sen seurauksena budjettisopuun, joka edellytti henkilöstön suostuvan 20 miljoonan euron palkkaleikkauksiin.
– Sopu vei poliittisen selkänojan kaupungin henkilöstöjärjestöiltä, jotka vuosien ajan olivat sinnikkäästi kamppailleet oikeuksiensa puolesta leikkauksia vastaan. Sen jälkeen on säästöjen nimissä yksityistetty esimerkiksi Tietotekniikkakeskus ja merkittävä osa infratuotannosta, kuten kannattava ja ekologinen Tarastenjärven jätteenkäsittelylaitoksen lämpövoimala.
Heinonen kysyykin, mitä jäi käteen tästä poliittisesta hulabaloosta. Kuntataloudelle, henkilöstölle ja asukkaille ei mitään – vain pelkkää tappiota.
– Nyt tiedämme, että lamaan ja syvään alijäämään vedoten kaupunginvaltuusto korotti äänestyspäätöksellä veroja, muun muassa kunnallisveroa yhdellä prosentilla, lisäksi se korotti kiinteistöveroa ja monia maksuja. Samalla kaupungin henkilöstö pantiin säästämään henkilöstömenoista 20 miljoonaa euroa.
Ei lopulta tullut 80 miljoonaan alijäämää, eikä ylipäätään minkäänlaista alijäämää. Kasvaneiden verotulojen ja kulusäästöjen ansiosta Tampereen kaupungin tilinpäätös vuodelta 2010 muodostui lopulta lähes 40 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Kaupunkilaiset ja kaupungin työntekijät kartuttivat siten talouden reilusti ylijäämäiseksi.
– Kaupunkilaiset ja kaupungin työntekijät osallistuivat luodussa kriisitunnelmassa merkittävällä tavalla Tampereen talouden ylijäämän keräämiseen, jonka Tampereen talousjohto sijoittaa tapansa mukaan investointeihin – tällä kertaa mitä todennäköisimmin Rantaväylän tunneliin ja Keskusareenaan, Jari Heinonen sanoo.
Hän toteaa, ettei tällä ylijäämällä ole mitään tarvetta sosiaali- ja terveyspalvelujen supistuksiin, kouluverkon heikennykseen tai palvelujen yksityistämiseen.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Terveydenhuollon riittämättömät resurssit ja STEA-rahoituksen karsiminen sotejärjestöiltä osuvat kipeästi niihin vanhempiin, jotka saavat lapsensa tulevaisuudessa. Jo tällä hetkellä näkyvät ilmiöt, kuten vanhempien uupumus ja nuorten pahoinvointi, tulevat hyvin todennäköisesti lisääntymään.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.