Tavoitteena itsenäinen ja sosialistinen Baskimaa

02.11.2012 - 12:00
(updated: 16.10.2015 - 10:39)
Mikel Button ja Izaskun Goienetxea tavoittelevat itsenäistä Baskimaata. / Marko Korvela |

Espanjan pohjoisosassa sijaitsevassa Baskimaassa järjestettiin pari viikkoa sitten historialliset parlamenttivaalit. Historiallista oli muun muassa se, että vaalit sujuivat tällä kertaa ilman väkivaltaisuuksia: baskien terroristeiksi luokiteltu ETA-järjestö ilmoitti taannoin luopuvansa aseellisesta kamppailusta, mikä rauhoitti myös vaaleja.

Historiallista oli myös se, että valtaan nousivat vahvasti nationalistiset voimat. Baskinationalistien PNV-puolue voitti vaalit ja saa 27 paikkaa alueparlamentissa. Itsenäisyyttä ajava Euskal Herria Bildu -puolue sai 21 paikkaa.

Tiedonantaja-lehti tapasi kaksi nuorta vasemmistolaista baskia, jotka selvittivät Baskimaan poliittista historiaa ja nykytilannetta. Espanjan keskushallinto on kriminalisoinut useita baskien poliittisia järjestöjä terrorismin vastaisen sodan varjolla. Myös laitavasemmisto on joutunut toimimaan osittain maan alla.

Baskit ovat Euroopan alkuperäiskansa, jonka kieli ja kulttuuri ovat maailman mittakaavassa ainutlaatuisia.

Izaskun Goienetxea ja Mikel Button korostavat, että baskien näkökulmasta he elävät miehitetyssä maassa.

– Espanja valloitti Baskimaan 1512. Siitä saakka olemme olleet vieraan vallan miehittämä siirtomaa, jota Espanja riistää, sanoo Goienetxea.

Baskimaalla on oma parlamentti ja paikallista vallankäyttömahdollisuutta, mutta monet asiat määrätään silti Madridista käsin. Tämä on nuorten mielestä sietämätöntä.

Goienetxean mukaan vasemmiston tavoitteena on itsenäinen ja sosialistinen Baskimaa, joka myös irtaantuisi Euroopan unionista.

– Me baskit olemme oma kansamme, ja meille kuuluu myös oma valtio. Espanjan hallituksen harjoittama politiikka tuhoaa kotiseutuamme. Haluamme myös eroon Euroopan unionista, joka on luonteeltaan kapitalistinen ja imperialistinen organisaatio.

Tilanteen kimuranttia luonnetta korostaa se, että osa kulttuuris-maantieteellisestä Baskimaan alueesta sijaitsee Ranskan puolella. Yhteensä baskeja on Euroopassa noin kolme miljoonaa, eli mistään pienestä kansasta ei ole kyse. 

Leikkauspolitiikka nostaa vastarintaa

Espanja on eräs pahiten eurokriisistä kärsineitä maita. Maassa on toteutettu jo muutaman vuoden ajan tiukkaa leikkaus- ja kurjistuspolitiikkaa, jonka tulokset näkyvät myös maan mittapuulla verrattain varakkaassa Baskimaassa. Nuoret nostavat esille erityisesti koulutusjärjestelmään kohdistetut säästöt. Myös yhteiskunnalliset ristiriidat uhkaavat kärjistyä.

– Köyhyys ja työttömyys ovat selvästi lisääntyneet. Kaduilla näkee paljon kerjäläisiä. Etenkin nuoret muuttavat yhä useammin ulkomaille työn perässä, myös pohjoismaihin ja Suomeen, sanoo Mikel Button.

Leikkauspolitiikka on nostanut runsaasti vastarintaa. Reilu vuosi sitten Espanjan suurkaupungeissa noussut torien valtausliike ei Goienetxean mukaan ole erityisen näkyvä Baskimaassa.

– Toisaalta meillä on pitkä perinne radikaalissa kansalaistoiminnassa. Baskimaan nuoret ovat aina olleet valtausliike. Nuoret ovat vuosien mittaan ottaneet haltuunsa useita tiloja, joissa nyt ylläpidetään muun muassa sosiaalikeskuksia.

Ammattiliitoilla on protesteissa suuri rooli niin Espanjassa kuin Baskimaalla. Goienetxea kertoo, että baskien ammattiliitot ovat kahden vuoden aikana järjestäneet jo viisi yleislakkoa, viimeksi syyskuun lopulla. Ay-toiminta ja työtaistelut ovat hänen mukaansa erittäin tärkeitä vastarinnan muotoja, mutta ammattiliittojen toiminnassa olisi silti kosolti parantamisen varaa: etenkin nuoria jäseniä pitäisi saada toimintaan mukaan aktiivisemmin.

Nyt eteläisen Euroopan maissa on suunnitteilla yhteinen yleislakko 14. marraskuuta. Myös Baskimaan liitot ovat protesteissa mukana.

Marxilais-leniniläinen järjestö rakenteilla

Baskimaan vasemmiston aiempi nuorisojärjestö päätettiin keväällä ajaa alas. Nyt on tarkoitus rakentaa uutta toimintaa tuoreelta pohjalta. Izaskun Goienetxea määrittelee poliittisen leirinsä marxilais-leniniläiseksi. Myös uuden järjestön perustaminen nojautuu leniniläiseen perinteeseen.

– Kyseessä on kolmivaiheinen prosessi. Aluksi määritämme liikkeen ideologisen pohjan. Sitten teemme analyysin Baskimaan ja Espanjan poliittisesta tilanteesta ja liikkeen haasteista. Lopuksi pohdimme strategiaa: minkälaisen ja minkä muotoisen järjestön me tarvitsemme, kertoo Goienetxea.

Nuoret ovat nyt muutaman viikon kiertueella Pohjois-Euroopassa. Tarkoitus on koota kokemuksia pohjoisilta sisarjärjestöiltä ja solmia kontakteja. Goienetxea ja Button toivovatkin, että sekä Kommunistinen nuorisoliitto että Suomen kommunistinen puolue ovat jatkossakin yhteydessä Baskimaan kommunistinuoriin.

– Meistä olisi hienoa, jos suomalaiset kommunistit voisivat levittää tietoa Baskimaan tilanteesta, sen vasemmistovoimista sekä alueen itsenäistymispyrkimyksistä. Koko kansainvälinen kommunistinen liike kaipaa lisää solidaarisuutta, toteavat sekä Goienetxea että Button.

Tekijä

Tilaa Tiedonantaja!

Piditkö lukemastasi? 
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!

 

 

 

 

Ulkomaat

Kommentit (9 kpl)

Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä

Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.