Tavoitteena itsenäinen ja sosialistinen Baskimaa
Espanjan pohjoisosassa sijaitsevassa Baskimaassa järjestettiin pari viikkoa sitten historialliset parlamenttivaalit. Historiallista oli muun muassa se, että vaalit sujuivat tällä kertaa ilman väkivaltaisuuksia: baskien terroristeiksi luokiteltu ETA-järjestö ilmoitti taannoin luopuvansa aseellisesta kamppailusta, mikä rauhoitti myös vaaleja.
Historiallista oli myös se, että valtaan nousivat vahvasti nationalistiset voimat. Baskinationalistien PNV-puolue voitti vaalit ja saa 27 paikkaa alueparlamentissa. Itsenäisyyttä ajava Euskal Herria Bildu -puolue sai 21 paikkaa.
Tiedonantaja-lehti tapasi kaksi nuorta vasemmistolaista baskia, jotka selvittivät Baskimaan poliittista historiaa ja nykytilannetta. Espanjan keskushallinto on kriminalisoinut useita baskien poliittisia järjestöjä terrorismin vastaisen sodan varjolla. Myös laitavasemmisto on joutunut toimimaan osittain maan alla.
Baskit ovat Euroopan alkuperäiskansa, jonka kieli ja kulttuuri ovat maailman mittakaavassa ainutlaatuisia.
Izaskun Goienetxea ja Mikel Button korostavat, että baskien näkökulmasta he elävät miehitetyssä maassa.
– Espanja valloitti Baskimaan 1512. Siitä saakka olemme olleet vieraan vallan miehittämä siirtomaa, jota Espanja riistää, sanoo Goienetxea.
Baskimaalla on oma parlamentti ja paikallista vallankäyttömahdollisuutta, mutta monet asiat määrätään silti Madridista käsin. Tämä on nuorten mielestä sietämätöntä.
Goienetxean mukaan vasemmiston tavoitteena on itsenäinen ja sosialistinen Baskimaa, joka myös irtaantuisi Euroopan unionista.
– Me baskit olemme oma kansamme, ja meille kuuluu myös oma valtio. Espanjan hallituksen harjoittama politiikka tuhoaa kotiseutuamme. Haluamme myös eroon Euroopan unionista, joka on luonteeltaan kapitalistinen ja imperialistinen organisaatio.
Tilanteen kimuranttia luonnetta korostaa se, että osa kulttuuris-maantieteellisestä Baskimaan alueesta sijaitsee Ranskan puolella. Yhteensä baskeja on Euroopassa noin kolme miljoonaa, eli mistään pienestä kansasta ei ole kyse.
Leikkauspolitiikka nostaa vastarintaa
Espanja on eräs pahiten eurokriisistä kärsineitä maita. Maassa on toteutettu jo muutaman vuoden ajan tiukkaa leikkaus- ja kurjistuspolitiikkaa, jonka tulokset näkyvät myös maan mittapuulla verrattain varakkaassa Baskimaassa. Nuoret nostavat esille erityisesti koulutusjärjestelmään kohdistetut säästöt. Myös yhteiskunnalliset ristiriidat uhkaavat kärjistyä.
– Köyhyys ja työttömyys ovat selvästi lisääntyneet. Kaduilla näkee paljon kerjäläisiä. Etenkin nuoret muuttavat yhä useammin ulkomaille työn perässä, myös pohjoismaihin ja Suomeen, sanoo Mikel Button.
Leikkauspolitiikka on nostanut runsaasti vastarintaa. Reilu vuosi sitten Espanjan suurkaupungeissa noussut torien valtausliike ei Goienetxean mukaan ole erityisen näkyvä Baskimaassa.
– Toisaalta meillä on pitkä perinne radikaalissa kansalaistoiminnassa. Baskimaan nuoret ovat aina olleet valtausliike. Nuoret ovat vuosien mittaan ottaneet haltuunsa useita tiloja, joissa nyt ylläpidetään muun muassa sosiaalikeskuksia.
Ammattiliitoilla on protesteissa suuri rooli niin Espanjassa kuin Baskimaalla. Goienetxea kertoo, että baskien ammattiliitot ovat kahden vuoden aikana järjestäneet jo viisi yleislakkoa, viimeksi syyskuun lopulla. Ay-toiminta ja työtaistelut ovat hänen mukaansa erittäin tärkeitä vastarinnan muotoja, mutta ammattiliittojen toiminnassa olisi silti kosolti parantamisen varaa: etenkin nuoria jäseniä pitäisi saada toimintaan mukaan aktiivisemmin.
Nyt eteläisen Euroopan maissa on suunnitteilla yhteinen yleislakko 14. marraskuuta. Myös Baskimaan liitot ovat protesteissa mukana.
Marxilais-leniniläinen järjestö rakenteilla
Baskimaan vasemmiston aiempi nuorisojärjestö päätettiin keväällä ajaa alas. Nyt on tarkoitus rakentaa uutta toimintaa tuoreelta pohjalta. Izaskun Goienetxea määrittelee poliittisen leirinsä marxilais-leniniläiseksi. Myös uuden järjestön perustaminen nojautuu leniniläiseen perinteeseen.
– Kyseessä on kolmivaiheinen prosessi. Aluksi määritämme liikkeen ideologisen pohjan. Sitten teemme analyysin Baskimaan ja Espanjan poliittisesta tilanteesta ja liikkeen haasteista. Lopuksi pohdimme strategiaa: minkälaisen ja minkä muotoisen järjestön me tarvitsemme, kertoo Goienetxea.
Nuoret ovat nyt muutaman viikon kiertueella Pohjois-Euroopassa. Tarkoitus on koota kokemuksia pohjoisilta sisarjärjestöiltä ja solmia kontakteja. Goienetxea ja Button toivovatkin, että sekä Kommunistinen nuorisoliitto että Suomen kommunistinen puolue ovat jatkossakin yhteydessä Baskimaan kommunistinuoriin.
– Meistä olisi hienoa, jos suomalaiset kommunistit voisivat levittää tietoa Baskimaan tilanteesta, sen vasemmistovoimista sekä alueen itsenäistymispyrkimyksistä. Koko kansainvälinen kommunistinen liike kaipaa lisää solidaarisuutta, toteavat sekä Goienetxea että Button.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on käynnistänyt radikaalin deregulaatiokampanjan, jonka tavoitteena on purkaa sääntelyä, josta yrityslobbarit eivät pidä – mukaan lukien sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät normit. EU:ssa on nähty deregulaatiota aiemminkin, mutta tällä kertaa tilanne on hyvin erilainen: purkuhanke on paitsi huomattavasti laajempi ja armottomampi, myös ennennäkemättömän laajasti hallitusten ja Euroopan parlamentin tukema.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin leikkauksilla Etelä-Afrikan ulkomaanapuun ja tuontitulleilla on kielteisiä vaikutuksia. Trump on nostanut Etelä-Afrikan esimerkiksi maasta ja ”huonosta toimijaista”, jota pitää rangaista. ”Etelä-Afrikassa tapahtuu kauheita asioita”, Trump julisti helmikuun alussa. Sittemmin Trump allekirjoitti asetuksen, joka kieltää ulkomaisen avun Etelä-Afrikalle, sillä perusteella, että Etelä-Afrikan hallitus harjoittaa rotuun perustuvaa syrjintää valkoista vähemmistöväestöä kohtaan.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.