Huhtikuussa Tiedonantajassa mm. leikkausten synkistä näkymistä, rikkaiden "verosuunnittelusta" ja lääkekorvausten kiemuroista. Sekä tietysti perinteiset vapputervehdykset!
Tavoitteena rauha ja ydinaseeton maailma
05.08.2016 - 13:00
Hiroshimassa ja ympäri maailmaa järjestetään lauantaina lyhtyseremonioita ydinpommien uhrien muistolle. Kuva Freedom II Andres.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 71 vuotta siitä kun 6. elokuuta 1945 Yhdysvaltain pommikone pudotti ydinpommit Hiroshiman ja Nagasakin kaupunkeihin Japanissa. Molemmat kaupungit tuhoutuivat silmänräpäyksessä, sadattuhannet kuolivat tai vammautuivat. Vielä tänään japanilaiset kärsivät säteilystä.
Kansainvälinen rauhanliike viettää 6. elokuuta atomipommien uhrien muistopäivää eli Hiroshima-päivää. Samalla nostetaan esille myös työtä ja toimintaa ydinaseriisunnan puolesta.
Hiroshima-päivän tilaisuuksia järjestetään ympäri maailmaa ja Suomea. Suomalaisen rauhanliikkeen tilaisuuksia löytyy muu muassa Suomen Rauhanpuolustajien ja Rauhanliiton kotisivuilta.
Ydinpelote edelleen voimassa
Suomen kommunistisen puolueen puheenjohtaja ja rauhanaktivisti JP Väisänen muistuttaa, että sen sijaan, että ihmiskunta olisi ottanut Hiroshimasta opikseen ja kieltänyt ydinaseiden käytön, ei ydinsodan uhka ole poistunut maailmasta.
”Tavoitteeksi täällä Suomessa ja Skandinaviassa voidaan ottaa ydinaseeton Pohjola.”
– Ydinaseet ja ydinaseiden pelote ovat edelleen monen valtion puolustus- ja turvallisuuspoliittisissa ohjelmissa, ihan kuin Hiroshimaa ei olisi tapahtunutkaan, sanoo Väisänen. Hän puhuu lauantaina Kemissä järjestettävässä tilaisuudessa.
– Ydinsulkusopimuksen kuudes artikla velvoittaa allekirjoittaneita valtioita ydinaseriisuntaan. Meidän onkin syytä vahvistaa globaalia rauhanliikettä ja sen kutsua ydinaseiden täydelliseen eliminointiin. Tavoitteeksi täällä Suomessa ja Skandinaviassa voidaan ottaa ydinaseeton Pohjola, eikä Euroopassakaan ydinaseita tarvita, visioi Väisänen.
Kirjoittajan artikkelit
Alatorniolainen kunnallispoliitikko Eino Lindholm piti ensimmäisen kerran aapiskirjaa kädessään kiertokoulussa Ylivojakkalassa. Eino löysi kirjoista ja työväenliikkeen lehdistä sellaista viisautta, jota hän halusi jakaa köyhille ihmisille. Vasta ilmestynyt Eino Lindholmin elämäkerta ”Kielletyt kirjat” kertoo, kuinka nuori perheenisä salakuljetti hevosella kuusi säkillistä kiellettyjä kommunistisia kirjoja Vojakkalasta Kemijokivarteen Taivalkoskelle ja autokyydissä Kemiin. Kirja kertoo punavangin kohtalosta lapuanliikkeen repimässä Suomessa.
- ‹ edellinen
- 6 / 329
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Asukkaiden Turku -lista keräsi yhteensä lähes kahden tuhannen turkulaisen tuen kuntavaaleissa. Listalta valtuustoon valituksi tullut vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho esittää, että kaupungissa yhdistetään voimia kaikkien toimielinten vasemmistoedustuksen turvaamiseksi.
Yritystuista yli puolet maksettiin suuryrityksille ja viidesosa mikroyrityksille vuonna 2024, selviää Tilastokeskuksen yritystukitilastosta. Etenkin suuremmat yritystuet keskittyvät harvoille.
Facebook sulki toimittaja Yrjö Hakasen tilin lähes vuosi sitten, ennalta varoittamatta ja antamatta mahdollisuutta valittaa asiasta. Siitä alkoi 11 kuukautta kestänyt kafkamainen prosessi, jossa Hakanen vaati tilinsä avaamista. Prosessi päättyi Hakasen voittoon: EU:n digipalveluasetuksen toimeenpanoa valvova viranomainen velvoitti Facebookia hallitsevan Meta-yhtiön palauttamaan Hakasen Facebook-tilin.
Kommentit (0 kpl)
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.