Teoria & Politiikka -liite: Yritykset vastuussa ennen kaikkea omistajilleen

Alkuperäinen kirjoittaja: Lue lisää Tiedonantajan nro 43/2008 Teoria & Politiikka -liitteestä

Suomalainen metsäyritys lopettaa Kemijärvellä tuotannon ja irtisanoo satoja työntekijöitään. Toinen metsäyhtiö hakkaa nimeltä mainitsemattomassa kehitysmaassa oikeistohallituksen tukemana paikallisyhteisöille elintärkeää sademetsää. Molemmissa tapauksissa nousee esille kysymys yrityksen yhteiskuntavastuusta ja onko sellaista ensinkään.

Monet ajattelevat, että yrityksellä on vastuuta työntekijöistään sekä laajemmin toimintaympäristöstään, jota tuotanto tavalla tai toisella koskettaa. Toista ajattelun ääripäätä edustaa esimerkiksi Sampo Oyj:n konsernijohtaja Björn ”Nalle” Wahlroos, joka on useaan otteeseen todennut, ettei kapitalistisella yrityksellä ole muuta tehtävää tai vastuuta kuin tuottaa omistajilleen voittoa.

Erilaisia odotuksia

Mitä yrityksen yhteiskuntavastuu sitten oikein tarkoittaa? Asiasta ei ole pätevää, yleisesti hyväksyttyä määritelmää, sanoo Oxfordin yliopistossa tutkijana toimiva Ville-Pekka Sorsa.

Jotain määritelmiä ja rakenteita on olemassa. Esimerkiksi YK on luonut niin kutsutun Global Compact –järjestelmän, jonka tarkoituksena on lisätä kansainvälisten yritysten yhteiskunta- ja ympäristövastuuta. Järjestelmän periaatteisiin sitoutuminen on vapaaehtoista. Global Compact ei valvo tai mittaa yritysten toimintaa, vaan luottaa yritysten omaan avoimuuteen ja vastuullisuuteen.

Ilman valvonta- ja painostuskeinoja yritysten yhteiskuntavastuullisuus jää kuitenkin usein vain pinnalliseksi pr-toiminnaksi.

Sorsa itse ajattelee yhteiskuntavastuuta prosessina, jossa lähtökohtana ovat yrityksen toimintaan kohdistuvat monet odotukset. Odottajina toimivat yrityksen erilaiset sidosryhmät, kuten valtio, työntekijät, omistajat ja asiakkaat.

Odotukset ovat usein myös hyvin konkreettisia: työntekijät odottavat esimerkiksi, että työtä riittää ja että palkkakehitys on suotuisa. Omistajia kiinnostaa tietysti tuotto. …

MARKO KORVELA