THL: Perusturva ei riitä
Perusturvan taso on Suomessa matala ja jäänyt jälkeen yleisestä tulokehityksestä. Perusturvan varassa elävien kotitalouksien köyhyysriski on hyvin korkea, ja se on kasvanut vuodesta 1990. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisemasta tuoreesta arviointiraportista.
– Suurin osa perusturvan varassa elävistä kotitalouksista ei pysty kattamaan tuloillaan kohtuullisen minimin mukaista kulutusta, toteaa perusturvan riittävyyttä arvioineen työryhmän puheenjohtaja Pasi Moisio.
Viidentoista vuoden aikana perusturvaetuuksien taso suhteessa väestön katsomaan riittävään vähimmäisturvan tasoon on alentunut. Vuonna 1995 yksinasuvan työttömän perusturva kattoi 77 prosenttia väestön sopivaksi katsomasta vähimmäisturvan tasosta, vuonna 2010 enää 62 prosenttia.
Vähimmäisturva jää alle Länsi-Euroopan keskitason
Kansainvälisessä vertailussa suomalaisen vähimmäisturvan taso ennen asumismenoja on keskimääräistä tasoa, mutta asumismenojen jälkeen tarkasteltuna suomalaisen vähimmäisturvan taso jää alle länsieurooppalaisen keskitason.
Vuonna 2009 noin 150 000 suomalaista eli kotitalouksissa, joiden bruttotuloista yli 90 prosenttia koostui perusturvaetuuksista, ja heidän määränsä on kaksinkertaistunut vuodesta 1990. Perusturvan varassa elävien kotitalouksien köyhyysriski on 89 prosenttia, ja riski on kasvanut 1990-luvun alusta.
Suomen kommunistisen puolueen aloite perusturvan takaamiseksi jokaiselle sitä tarvitsevalle
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.