Tie ulos Afganistanista

Suomi on mukana Afganistanissa Yhdysvaltojen johtamassa sodassa, joka on kestänyt jo pitempään kuin toinen maailmansota. Silti valtajulkisuudessa ei asiasta keskustella. Kuvaava on, että tarvitaan ruotsalainen Afganistan-asiantuntija kirjoittamaan kirja siitä, miksi ja miten Suomi voisi vetäytyä ulos Afganistanin umpikujasta.

Kukaan ei nimittäin enää usko, että Afganistanin sota voidaan voittaa tai talibanit kukistaa aseiden avulla.

Touko-kesäkuun vaihteessa Suomessa vieraillut ruotsalainen Pierre Schori on kirjoittanut kirjan Tie ulos Afganistanista, jossa entinen diplomaatti, Ruotsin YK-suurlähettiläs ja yksi maailman johtavista Afganistan-asiantuntijoista arvioi Ruotsin Afganistan-politiikkaa ja esittää konkreettisen strategian, miten maa voisi vetää joukkonsa pois Afganistanista. Suomalaisia Schorin näkemykset kiinnostavat, koska meidän oma tilanteemme on pitkälti samankaltainen kuin läntisen naapurimaan. Kirjan julkaisi Suomessa Rauhanpuolustajat yhdessä Liken kanssa.

Schori kertoo, että Ruotsissa kansan enemmistön mielipide on kääntynyt sodanvastaiseksi. Ongelmana on, ettei Ruotsilla ole omaa Afganistan-strategiaa, vaan maa on mukautunut Naton linjauksiin ja tyytyy vain reagoimaan alati synkkenevään tilanteeseen.

– Kannamme edelleen taakkana Bin Laden - Bush -akselin ikävää perintöä, vaikka molemmat ovat jo poistuneet kuvioista, sanoo Schori.

Hän pitää suorastaan häpeällisenä sitä, etteivät perinteiset pohjoismaiset rauhanturvaajamaat panosta enää ollenkaan YK:n rauhanturvaoperaatioihin vaan käyttävät resurssinsa Nato-johtoisten Isaf-joukkojen ylläpitämiseen Afganistanissa.

– Afganistanin sodasta on tullut musta aukko, joka imee länsimailta kaikki mahdollisuudet osallistua YK:n johtamiin rauhanturvaoperaatioihin, harmittelee Schori.

Nyt olisi Schorin mielestä aika Ruotsin lopettaa sotilaallinen osallistuminen Afganistanin konfliktiin ja painottaa avussa miehityksen ja sodan jälkeistä aikaa. Tässä asiassa Ruotsin tie voisi olla myös Suomen tie.

– Nopeita ja helppoja ratkaisuja kriiseihin ei ole. Toimivan demokratian ja ihmisoikeuksien takaaminen vie aikaa, muistuttaa Schori.