Tie ulos Afganistanista
Suomi on mukana Afganistanissa Yhdysvaltojen johtamassa sodassa, joka on kestänyt jo pitempään kuin toinen maailmansota. Silti valtajulkisuudessa ei asiasta keskustella. Kuvaava on, että tarvitaan ruotsalainen Afganistan-asiantuntija kirjoittamaan kirja siitä, miksi ja miten Suomi voisi vetäytyä ulos Afganistanin umpikujasta.
Kukaan ei nimittäin enää usko, että Afganistanin sota voidaan voittaa tai talibanit kukistaa aseiden avulla.
Touko-kesäkuun vaihteessa Suomessa vieraillut ruotsalainen Pierre Schori on kirjoittanut kirjan Tie ulos Afganistanista, jossa entinen diplomaatti, Ruotsin YK-suurlähettiläs ja yksi maailman johtavista Afganistan-asiantuntijoista arvioi Ruotsin Afganistan-politiikkaa ja esittää konkreettisen strategian, miten maa voisi vetää joukkonsa pois Afganistanista. Suomalaisia Schorin näkemykset kiinnostavat, koska meidän oma tilanteemme on pitkälti samankaltainen kuin läntisen naapurimaan. Kirjan julkaisi Suomessa Rauhanpuolustajat yhdessä Liken kanssa.
Schori kertoo, että Ruotsissa kansan enemmistön mielipide on kääntynyt sodanvastaiseksi. Ongelmana on, ettei Ruotsilla ole omaa Afganistan-strategiaa, vaan maa on mukautunut Naton linjauksiin ja tyytyy vain reagoimaan alati synkkenevään tilanteeseen.
– Kannamme edelleen taakkana Bin Laden - Bush -akselin ikävää perintöä, vaikka molemmat ovat jo poistuneet kuvioista, sanoo Schori.
Hän pitää suorastaan häpeällisenä sitä, etteivät perinteiset pohjoismaiset rauhanturvaajamaat panosta enää ollenkaan YK:n rauhanturvaoperaatioihin vaan käyttävät resurssinsa Nato-johtoisten Isaf-joukkojen ylläpitämiseen Afganistanissa.
– Afganistanin sodasta on tullut musta aukko, joka imee länsimailta kaikki mahdollisuudet osallistua YK:n johtamiin rauhanturvaoperaatioihin, harmittelee Schori.
Nyt olisi Schorin mielestä aika Ruotsin lopettaa sotilaallinen osallistuminen Afganistanin konfliktiin ja painottaa avussa miehityksen ja sodan jälkeistä aikaa. Tässä asiassa Ruotsin tie voisi olla myös Suomen tie.
– Nopeita ja helppoja ratkaisuja kriiseihin ei ole. Toimivan demokratian ja ihmisoikeuksien takaaminen vie aikaa, muistuttaa Schori.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Kun Gazassa siviilit kärsivät sodasta ja Euroopan hallitukset jatkavat asekauppoja, nousevat työntekijät barrikadeille. Italialainen Unione Sindacale di Base (USB) kutsuu 20. syyskuuta yleislakkoon, jota tukee Maailman ammattiyhdistysten liitto (WFTU). Lakko haastaa pääoman ja poliittisen eliitin vastuuttomuuden ja kysyy: kuinka kauan työväenluokka voi katsoa sivusta, kun ihmisoikeuksia poljetaan suurvaltapolitiikan ja voitontavoittelun nimissä?
Vietnam juhlii itsenäisyyden 80-vuotisjuhlaansa, mutta maa seisoo ristiriidan ytimessä: talouskasvu ja vauraus tuovat kansalle etuja, mutta samalla ne syventävät luokkaeroja ja altistavat sen globaalille kapitalismille. Onko Vietnam todella vapaa, vai onko se vain uusi muoto siirtomaavallan alistuksessa?
Kun Euroopan johtajat puhuvat vapaudesta, Ranskan kommunistinuoret (MJCF) kysyvät: kenen vapaudesta on kyse, kun aseet puhuvat ja pääoma hyötyy? Ranskalaisnuorten kannanotto paljastaa sodan todelliset voittajat – asefirmat, jälleenrakennusmarkkinat ja EU:n federalistiset haaveet – samalla kun työväenluokka kantaa ruumiiden ja budjettileikkausten taakan. Sota Ukrainassa ei ole kansojen etu, vaan pääoman projekti, jossa rauhan mahdollisuus tukahdutetaan taloudellisen hyödyn nimissä. Uudissana sotahyötytalous kuvaa järjestelmää, jossa konflikti ei ole poikkeus vaan tuottoisa normaali.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.