Keywords:
Todellinen EU-kritiikki tulee vasemmalta
Tanskan Punavihreä allianssi (Enhedslisten) kokoontui viikonloppuna vuotuiseen kongressiinsa. Noin nelisensataa edustajaa ja vierasta valtasivat kolmen päivän ajaksi Kööpenhaminan liepeillä Söborgissa sijaitsevan Grönnemosen koulun.
Kongressin keskeisin teema oli valmistautuminen vuoden 2019 Euroopan parlamentin vaaleihin. Allianssi valmisteli EU:ta käsittelevän ohjelman, jossa linjataan puoleen Eurooppa-politiikkaa. Lisäksi kongressissa keskusteltiin muun muassa maahanmuuttopolitiikasta ja Tanskassakin nousussa olevasta rasismista, Euroopan vasemmiston tilanteesta sekä vaihtoehtoisen politiikan näköaloista.
Kongressin kansainvälisistä vieraista kenties suurimmat suosionosoitukset keräsi Ruotsin vasemmistopuolueen puheenjohtaja Jonas Sjöstadt, joka korosti puheessaan eurooppalaisen vasemmiston roolia sekä EU-kehityksen kriitikkona että kansallismielisen äärioikeiston nousun estäjänä. Sjöstadt oli huolissaan siitä, miten entistä useammassa Euroopan maassa EU-kritiikki on kanavoitumassa nationalistisille oikeistopopulistisille puolueille, joiden äärikannattajat eivät kaihda koviakaan otteita.
– Meidän on entistä vahvemmin tuotava esiin se, että todellinen, kestävä EU-kritiikki tulee vasemmalta, painotti Sjöstadt.
Omalla listalla EU-vaaleihin
Eräs kongressin linjauksista koski tapaa, jolla allianssi suuntaa vuoden 2019 EU-vaaleihin.
Kongressiedustajien enemmistö oli sitä mieltä, että allianssi kokoaa oman ehdokaslistan sen sijaan että asettaisi ehdokkaita Tanskan EU-vastaisen kansanliikkeen (eng. People’s Movement against EU) listalle. Monet edustajat totesivat, että Tanskassa pitää EU-vaaleissa olla selkeästi sosialistinen vaihtoehto, mitä EU-vastainen kansanliike ei ole. Allianssi aikoo kuitenkin solmia kansanliikkeen kanssa vaaliliiton.
Punavihreä allianssi määrittelee itsensä demokraattiseksi sosialistiseksi puolueeksi, joka näkee EU:n eurooppalaisen kapitalismin työkaluna. Se vastustaa EU:n liittovaltiokehitystä ja EU:n yhteisarmeijahankkeita.
Punavihreä allianssi syntyi vuonna 1989, kun kolme vasemmistopuoluetta – Vasemmistososialistinen puolue, Tanskan kommunistinen puolue ja Sosialistinen työväenpuolue – yhdistyivät. Tällä hetkellä allianssissa on yli 9 000 jäsentä. Vuoden 2015 parlamenttivaaleissa se sai liki kahdeksan prosenttia äänistä, mikä toi 14 paikkaa Tanskan 175-paikkaisessa parlamentissa.
Viimeisimmät paikallisvaalit olivat allianssin näkökulmasta suurmenestys: puolue sai edustajia 79 paikallishallintoon 98:sta.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Naton harjoitustoiminnan suunnittelua yhteensovittava NEPAC-kokous järjestettiin ensimmäistä kertaa Suomessa. Mielenosoittajien mukaan koko sotilasliitto pitää lakkauttaa.
Post-punk-yhtye Dragsvikin esikoislevy julkaistiin elokuussa. Kappaleissa korostuu kapitalismin ja fasismin vastainen sanoma. Tiedonantajan haastattelussa yhtye kehottaa lopettamaan miljonäärien perseennuolemisen.
Marinin hallitus sitoo Suomea entistä tiukemmin yhdysvaltalaiseen sotateollisuuteen.
- 1 / 168
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Israelin tiedusteluministeriön laatimassa asiakirjassa, jonka koko sisältö julkaistiin Mekomit-verkkojulkaisussa viime viikolla, suositellaan Gazan kaistan väestön pakkosiirtoa Siinaille pysyvästi ja kehotetaan valmistelemaan kansainvälistä yhteisöä hyväksymään siirto. Asiakirjassa ehdotetaan myös Gazan asukkaille suunnattua kampanjaa, joka "motivoi heitä hyväksymään suunnitelman".
Turkin kommunistisen puolueen pääsihteeri Kemal Okuyan avaa poliittisen Islamin merkitystä poliittisena voimana. Palestiinalaisten vastarinnan pelkistäminen pelkkään Hamasiin on vakava virhe. Sekulaari yhteiskunta on välttämätön edellytys edistykselle myös Islamilaisessa maailmassa.
Harva on kuullut lokakuun 17. päivän tapahtumista Pariisissa vuonna 1961. Pariisin poliisi kidutti tuhansia ihmisiä ja satoja murhattiin poliisin toimista raa’asti. Kaikki tämä suunnitelmallisesti. Maailma vaikeni yli 30 vuotta asiasta, ja vieläkään Ranskan valtio ei ole ottanut vastuuta Pariisin verilöylystä. Miksi näin?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.