Marinin hallitus sitoo Suomea entistä tiukemmin yhdysvaltalaiseen sotateollisuuteen.
Keywords:
Todellinen EU-kritiikki tulee vasemmalta
Tanskan Punavihreä allianssi (Enhedslisten) kokoontui viikonloppuna vuotuiseen kongressiinsa. Noin nelisensataa edustajaa ja vierasta valtasivat kolmen päivän ajaksi Kööpenhaminan liepeillä Söborgissa sijaitsevan Grönnemosen koulun.
Kongressin keskeisin teema oli valmistautuminen vuoden 2019 Euroopan parlamentin vaaleihin. Allianssi valmisteli EU:ta käsittelevän ohjelman, jossa linjataan puoleen Eurooppa-politiikkaa. Lisäksi kongressissa keskusteltiin muun muassa maahanmuuttopolitiikasta ja Tanskassakin nousussa olevasta rasismista, Euroopan vasemmiston tilanteesta sekä vaihtoehtoisen politiikan näköaloista.
Kongressin kansainvälisistä vieraista kenties suurimmat suosionosoitukset keräsi Ruotsin vasemmistopuolueen puheenjohtaja Jonas Sjöstadt, joka korosti puheessaan eurooppalaisen vasemmiston roolia sekä EU-kehityksen kriitikkona että kansallismielisen äärioikeiston nousun estäjänä. Sjöstadt oli huolissaan siitä, miten entistä useammassa Euroopan maassa EU-kritiikki on kanavoitumassa nationalistisille oikeistopopulistisille puolueille, joiden äärikannattajat eivät kaihda koviakaan otteita.
– Meidän on entistä vahvemmin tuotava esiin se, että todellinen, kestävä EU-kritiikki tulee vasemmalta, painotti Sjöstadt.
Omalla listalla EU-vaaleihin
Eräs kongressin linjauksista koski tapaa, jolla allianssi suuntaa vuoden 2019 EU-vaaleihin.
Kongressiedustajien enemmistö oli sitä mieltä, että allianssi kokoaa oman ehdokaslistan sen sijaan että asettaisi ehdokkaita Tanskan EU-vastaisen kansanliikkeen (eng. People’s Movement against EU) listalle. Monet edustajat totesivat, että Tanskassa pitää EU-vaaleissa olla selkeästi sosialistinen vaihtoehto, mitä EU-vastainen kansanliike ei ole. Allianssi aikoo kuitenkin solmia kansanliikkeen kanssa vaaliliiton.
Punavihreä allianssi määrittelee itsensä demokraattiseksi sosialistiseksi puolueeksi, joka näkee EU:n eurooppalaisen kapitalismin työkaluna. Se vastustaa EU:n liittovaltiokehitystä ja EU:n yhteisarmeijahankkeita.
Punavihreä allianssi syntyi vuonna 1989, kun kolme vasemmistopuoluetta – Vasemmistososialistinen puolue, Tanskan kommunistinen puolue ja Sosialistinen työväenpuolue – yhdistyivät. Tällä hetkellä allianssissa on yli 9 000 jäsentä. Vuoden 2015 parlamenttivaaleissa se sai liki kahdeksan prosenttia äänistä, mikä toi 14 paikkaa Tanskan 175-paikkaisessa parlamentissa.
Viimeisimmät paikallisvaalit olivat allianssin näkökulmasta suurmenestys: puolue sai edustajia 79 paikallishallintoon 98:sta.
Kirjoittajan artikkelit
Suomalaisten rikkain eliitti maksaa veroja suhteellisesti vähemmän kuin keskituloiset. Varakkaat väistelevät veroja, kertoo Kalevi Sorsa -säätiön tuore raportti.
Camilla Kantolan tarinoissa on aina vallankumous mukana. Linnunsolu käsittää vuosikymmenten kaaren, ja mullistavia asioita tapahtuu tiiviissä tahdissa.
- ‹ edellinen
- 2 / 168
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Tiedonantaja saa riveihinsä uuden kirjoittajan Venezuelasta. Kauri Suárez, työväenluokasta ponnistava vallankumouksellinen ja maantieteen opiskelija, alkaa syksyllä kirjoittaa Tiedonantajaan taustoittavia juttuja maasta, jossa sosialismia rakennetaan globaalin pääoman painetta ja imperialismin hyökkäyksiä vastaan. Suárezin tekstit tarjoavat harvinaisen näkökulman vallan, luokan ja teknologian risteyksiin – suoraan keskeltä kamppailua. Mitä voimme oppia maasta, jossa työväenluokka ei ole vain hallittava joukko vaan aktiivinen historian tekijä?
Tarkalleen tänään 10. heinäkuuta vuonna 1985 Ranskan valtio pommitti Greenpeacen Rainbow Warrior-aluksen upoksiin. Pääoman keinot ovat kehittyneet: räjäyttävät pommit ovat saaneet rinnalleen mm. SLAPP-kanteet, sääntelyrakenteita ja markkinamekanismeja, jotka pyrkivät hiljentämään kansalaisyhteiskuntaa. Neljä vuosikymmentä myöhemmin ympäristöaktivismia ei ole vaimennettu.
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.