Tonttivuokria kohtuullistettava

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 18 / 2.5.2008

Helsingin Herttoniemen ala-asteelle kokoontui maanantai-iltana toista sataa asukasta keskustelemaan ja kuuntelemaan kaupunginvaltuuston valtuustoryhmien näkemyksiä kaupungin tonttivuokrahinnoitteluun.

Vuonna 1980 päätettyjen vuokrien määräytymisperusteiden mukaan vuokra on 4 prosenttia kiinteistön rakennusoikeuden kerrosneliöiden perusteella määritellystä laskennallisesta hinnasta. Kiinteistöviraston tonttiosasto on nostanut viime vuosina laskennallista tontin hintaa arvioimansa maan arvonnousun perusteella 10 prosenttia vuodessa. Tällä vauhdilla hinta kaksinkertaistuu kuudessa vuodessa. Tonttivuokran osuus uhkaa nousta esimerkiksi 2015 solmittavissa sopimuksissa jo 3,5 – 5,5 euroa kuukaudessa asuntoneliöltä.

Helsingin huippukorkeiden tonttivuokrien alentamisen puolesta kamppailevan kansanliikkeen, Tonttivuokraajat-toimikunnan puheenjohtaja Heikki Tervahattu esitteli laskelmia siitä, mitä kaavailtu hanke merkitsee vuokranmaksajan näkökulmasta. Hänen omassa taloyhtiössään vuokramenot uhkaavat kasvaa yhtä suuriksi kuin kaikki hoitovastikkeen kustannukset yhteensä.

Tervahattu ihmetteli, mikä Helsingin tonttimaassa oikein maksaa.

– Esimerkiksi Tukholmaan verrattuna Helsingin tonttivuokrat ovat kaksi- jopa kolminkertaisia, hän totesi. Kaiken lisäksi uuteen tonttivuokramalliin sisältyy valtava korotusautomaatti.

Pallo on kaupunginvaltuustolla, joka viime kädessä päättää tonttivuokrien määrästä.

Asunto perusoikeus

Paikalla olleista valtuustoryhmien edustajista vain kokoomuksen Kauko Koskinen ei pitänyt tonttivuokrien korotustasoa kohtuuttomana. Demareiden Tarja Kantola sanoi, että asumiskustannusten kohoaminen on sietämätöntä ja asialle pitäisi jotakin tehdä.

SKP:n ja asukaslistan Yrjö Hakanen totesi, miten kaupungin tonttien vuokrien sitominen tonttimaan ansiottomaan arvonnousuun on periaatteellisesti väärin.

– Kohtuuhintaisen asunnon pitää olla perusoikeus. Eikä kunnan tarkoituksena ole harjoittaa voittoa tavoittelevaa liiketoimintaa, huomautti Hakanen.

Tonttivuokrien korotuksille ei myöskään löydy taloudellisia perusteita. Helsingin taloudella menee hyvin, eikä tonttivuokrien tuottovaatimuksen puolittaminen tekisi mainittavaa lovea kaupungin kassavirtaan.

– Olen esittänyt SKP:n ja asukaslistan valtuutettuna jo kahtena vuonna muutosta, jolla vuokrien nousua olisi hillitty. Valitettavasti muut ryhmät eivät olleet tähän valmiita, harmitteli Hakanen.

Kansalaistoiminnalla tulosta

Tonttivuokraajat-toimikunta on esittänyt vuosivuokratason alentamista 1-2 prosenttiin sekä määräytymisperusteiden muuttamista. Kaupunginvaltuustossa on hyväksytty ponsi, jonka mukaan kaupunki selvittää vielä tonttivuokrien kehitystä ja kohtuullisuutta.

– Asukkaiden toiminta on nostanut asian muissakin valtuustoryhmissä uuteen harkintaan. Tällaisella kansalaistoiminnalla voidaan asiassa saada myös tulosta, sanoi Yrjö Hakanen.

Heikki Tervahattu korosti, että tarvitaan entistä laajempi kansalaismielipiteen ilmaus. Sitä varten Tonttivuokraajat kokoaa edelleen adressikeräystä sekä järjestää lisää yleisötilaisuuksia, joissa korotusten vaikutuksia selvitetään.

* LISÄTIETOJA: http://tonttivuokrat.wordpress.com

MARKO KORVELA