Toriliike vaatii muutosta ja demokratiaa

Helsingin Narinkkatorilla viime lauantaina kansainvälisen toimintapäivän suurimmassa tilaisuudessa annettiin huutia uskomukselle, että suomalaiset eivät osaa puhua eivätkä keskustella. Torikokous, jossa puheenvuorot oli rajattu kahteen minuuttiin, kesti viisi tuntia.

Juontajat Juha-Pekka Väisänen ja Marissa Varmavuori muistuttivat, että paikalle kokoontuneet ihmiset ovat tilaisuuden puheenjohtajia. He saivat käsimerkein näyttää kannatustaan tai erimielisyyttään puheille ja aikarajan ylittämiselle.

Vielä viiden tunnin puherumban jälkeen osa väestä jäi keskustelemaan pienemmässä ryhmässä siitä, miten taistelua tästä eteenpäin jatketaan.

Narinkkatorilla sana oli niillä, joita ei nyt kuulla hallitusten, EU:n, pankkien ja suuryhtiöiden käyttäessä valtaa. Esille tuli kokonainen kirjo asioita lasten ja vanhusten ongelmista kehnoon palkkaratkaisuun, porvarillisen kuntapolitiikan vinosuuntaukseen sekä autoritaarisen EU-liittovaltion ja kansainvälisen finanssikapitalismin kyseenalaistamiseen.

Sadat ihmiset osallistuivat protestiin

Kukaan ei voi tarkkaan sanoa, paljonko torilla oli väkeä. Ainakin Helsingin Sanomien verkkouutisen väite 150 osanottajasta oli täyttä puppua. Tuo luku kertoi pikemminkin sen, kuinka monta puheenvuoroa viiden tunnin torikokouksessa pidettiin. Torikokoukseen osallistui kerrallaan 200–300 henkeä, yhteensä toista tuhatta viiden tunnin aikana. Lisäksi Kampissa Narinkkatorin läpi päivän aikana kulkeneille muutamille kymmenille tuhansille välittyi viesti siitä, että torilla vaadittiin muutosta ja demokratiaa.

Helsingissä ja 12 muulla paikkakunnalla Suomessa järjestetyt torikokoukset olivat osa kansainvälistä protestiliikettä. Samana päivänä liikkeellä oltiin ympäri maailmaa noin tuhannessa kaupungissa ja 82 maassa. Finanssimarkkinoiden ja eliitin ylivalta on yhteinen ongelma kaikkialla, niin myös vaatimukset niiden asettamisesta vastuuseen aiheuttamastaan finanssikriisistä sekä vaatimukset todellisesta demokratiasta ja yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta.

Narinkkatorilla tehtiin aloitteita toiminnan jatkamisesta: muun muassa ay-toiminnasta, leikkauspolitiikan vastaisesta saksimielenilmauksesta, protestista Helsingin kaupungin Olkiluoto 4 -ydinvoimalan valmisteluun osallistumista vastaan ja yhteisestä eurooppalaisesta toimintapäivästä pankkien ja pörssien edessä. Lopuksi sovittiin osallistumista maanantaina Asunnottomuuden vastaisen yön tapahtumaan sekä samana iltana pidettyyn tapaamiseen, jossa koottiin arvioita toimintapäivästä ja sovittiin jatkotoimista.

Helsingissä ihmetytti se, että tapahtuma ei näyttänyt kiinnostavan ketään kansanedustajia tai SKP:tä lukuun ottamatta edes kaupunginvaltuutettuja. Ei kovin viisasta, että ”päättäjät” sulkevat korvansa ja kääntävät selkänsä kansalaisille.

”Puheenvuoro tavallisille ihmisille!”

Jyväskylän Puuppolassa asuva Henri Mutanen ei epäröinyt miettiessään itselleen sietämätöntä asiaa nyky-Suomessa. Nuori mies raapusti liitutauluun protestin maksuttoman opiskelun puolesta. Ammattiopistossa opiskelevan Mutasen pienistä tuista kuluu leijonanosa opiskelun eri kuluihin, kuten matkoihin ja oppimateriaaleihin.

Mutasen lisäksi kymmenet tyytymättömät käyttivät puheenvuoron Jyväskylän kävelykadun kompassin tuntumassa. Kaupunginjohtajan tuore talousarvioesitys kirvoitti useammankin kommentin. Esimerkiksi Marja Petäjäniemi oli huolissaan lähikirjastopalveluista. Talousarvioon on kirjattu luopuminen kolmesta kirjaston toimipisteestä.

– Me vaadimme avointa keskustelua leikkauksista ja eurokriisistä. Vaadimme, että korruptoituneen eliitin sijaan puheenvuoro annetaan nyt tavallisille ihmisille – sellaisille kuin sinä tai minä, summasi toriliikkeen tavoitteita Satu Simonen.

SAK:n Jyväskylän alueen paikallisjärjestön tarjoamaa hernesoppaa kului reilussa tunnissa 200 annosta. Kansainväliset terveiset toi Jyväskylän torille Juho Deb, joka on itse ollut mukana Espanjan 15M-tapahtumissa kesällä Madridissa.

”Kaikesta tehdään bisnestä ja kauppatavaraa”

Joensuun torille kokoontui parhaimmillaan yli puolen sataa henkeä ilmaisemaan tyytymättömyytensä nykypolitiikkaa kohtaan. Väelle tarjottiin kasviskeittoa Ruokaa ei aseita -teemalla, ja ihmisillä oli mahdollisuus kirjoittaa mielipiteitään fläppitaululle ja käyttää puheenvuoroja vapaasti kovaäänisten kautta.

Yht. yo Toivo Haimi piti todella tärkeänä, että ollaan liikkeellä ympäri Eurooppaa osoittamassa solidaarisuutta espanjalaisten vaatimukselle ”todellista demokratiaa – heti”.

– Nykypolitiikkaa johtavat teknokraatit ja byrokraatit ilman poliittista vastuuta ja demokraattista valvontaa. Eurooppalaista pankkitukea jakaa veronmaksajien rahoista luxemburgilainen yksityinen liikepankki. Voitot yksityistetään, mutta tappiot sosialisoidaan.

Kuvataiteilija Mari Vilpposen mielestä tarvitaan globaalia solidaarisuutta, että ihmisten hyvinvointi saataisiin tasapainoon maailmanlaajuisesti.

– Köyhissä maissa on oltu kriisissä koko ajan, kansainvälinen kauppa ei hyödytä niitä. Esimerkiksi kahvin tuottajat ovat kaikkein köyhimpiä maita. Ekosysteemin pelastamiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi vientivetoinen talous on korvattava omavaraistaloudella. Kansainvälinen kauppa pitäisi lopettaa kokonaan.

Englannin opiskelija Jussinkin mielestä tarvitaan radikaalia muutosta.

– Ongelmien syynä on nykyinen uusliberaali politiikka, kaikesta tehdään bisnestä ja kauppatavaraa.

Torilta siirryttiin kulkueena Väen talolle seuraamaan netin välityksellä muiden paikkakuntien tapahtumia Barcelonasta, New Yorkiin ja Helsinkiin asti. Päätettiin kokoontua lokakuun lopulla seuraamaan toriliikkeen kehitystä muualla ja jatkamaan keskustelua esiinn ousseista paikallisista kysymyksistä.

Europankeille sopiva tuki: 0 euroa!

Oulun torille kokoontui puolilta päivin nelisenkymmentä mielenosoittajaa toriteltan ympärille, iltapäivän kuluessa paikalla piipahti saman verran lisää ilmaisemassa mielipiteensä maailman menosta.

Ihmisten kantaa europankkitukeen tiedusteltiin kysymyslomakkeella. Ihmisiltä kysyttiin muun muassa, kuinka suurilla summilla ja millä tavoin Suomen tulisi osallistua Euroopan talouden vakauttamiseen.

Lomakkeiden kanssa ihmisiä jututtanut Matti Aalto ei hämmästele ollenkaan sitä että 94 % vastaajista valitsi Suomen osallistumisen tasoksi pyöreät 0 euroa ja otti vastaavan kannan operaation rahoitukseen. Jokin jäi silti askarruttamaan.

Itse kyselyn tulos oli ihan sama sekä varta vasten miekkariin tulleiden että ohikulkijoiden keskuudessa. Mutta kuinka vastaus tuli, siinä Aalto huomasi selvän eron.

– Miekkarin osallistujilta vastaus tuli aika lailla kuin apteekin hyllystä. Sen sijaan moni vähänkään vanhempi kysymyksen eteen yllättäen joutunut jäi aluksi pohtimaan sitä ”Miksi sitä kysytään minulta” ja ikään kuin ensimmäistä kertaa havahtui ajattelemaan että asian suhteenhan voitaisiin menetellä sen mukaan mitä mieltä ”minä ja me” olemme.

Sen pohdinnan jälkeen vastaukseksi tuli päättäväisesti 0€.

– Jotenkin tuli sellainen tunne että suomalaisten keskuudessa demokratia on elossa, mutta ikäänkuin syvässä horroksessa, tiivistää Aalto ja huomauttaa, ettei kuitenkaan havainnut samaa ilmiötä alle 25-vuotiaiden keskuudessa.