Toteutuuko työn ja perhe-elämän yhdistäminen?
Takavuosina oli vahvasti esillä niin työmarkkinakentällä kuin lainsäätäjien ja tutkijoiden teemana työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Sen merkitys korostuu siksi, että maassamme naiset ovat edelleen selvästi enemmän työelämässä kuin muualla Euroopassa.
Tilastojen mukaan naisista lapsiperheiden äidit ovat jopa muita naisia enemmän työelämässä. Toisaalta parisuhteessa naiset tekevät niin sanottuja jäännösvalintoja. Miehet valitsevat ensin työpaikkansa ja työaikansa, ja naiset mukautuvat näihin valintoihin. Usein syynä on se, että miesten ansiot ovat naisten ansioita paremmat.
Perheestä joustaja
Jos työelämässä vaaditaan joustoja työn ja perheen välillä, on perhe joustajaa, ei työelämä. Joustamista on nuorissa lapsiperheissä muun muassa it-alalla olevien miesten runsaat ylityöt, jolloin arjen pyörittäminen jää pääasiassa naiselle.
Uusi ilmiö ajassamme on myös se, että työaikaa ei aina eroteta vapaa-ajasta vaan työ tulee mukaan kotiin nykyaikaisten viestimien kautta.
Uusin uhka on teoreettinen näkymä etätyön kasvusta, joka edelleen sotkee työtä ja perhe-elämää. Välttämättömyys olla aina tavoitettavissa syö vapaata, joka kuuluisi perheelle. Tämä kasvattaa myös vapaa-ajalla tehtyä ylityötä ilman korvausta kuluttaen samalla perheen yhteistä aikaa.
Auttavatko perhevapaat?
Lakisääteisten äitiys- ja isyyslomien lisäksi perheillä on oikeus perhevapaaseen ja hoitovapaaseen. Käytännössä niiden hyödyntäminen liittyy usein äidin työsuhteeseen. Jos ennen lapsen syntymää nainen on ollut pätkätyössä, on seuraavan työsuhteen saaminen sitä vaikeampaa mitä pidemmän aikaa on pois työelämästä.
Laki mahdollistaa äidille hoitovapaan siihen asti, kun lapsi täyttää kolme. Kolmen vuoden poissaolo työelämästä on kuitenkin usein liian pitkä aika uuden työn löytämiseksi.
Monet naiset hakeutuvat takaisin työelämään mahdollisimman pian myös taloudellisista syistä. Se puolestaan häivyttää työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen ideaa, joka jää tässä taloudellisista syistä toteutumatta. Silloin mennään taas työelämän ehdoilla arkena ja viikonloppuna.
Työnhaku ja lapsen hoitopaikka
Jos naisella ei ole vakituista työtä, jonka mukaan järjestää lapsen päivähoito, pidetään monissa yhteyksissä eettisesti vääränä hakea silloin lapselle hoitopaikkaa. Aiheesta käydään nykyään lehtien palstoilla vilkastakin keskustelua. Lasten päivähoitoon vieminen tuomitaan, ellei äidillä ole työtä. Mutta jos äidille tulee pikahälytys esimerkiksi sijaisuuteen, ei työhön lähtö onnistu, jos lapsi on äidin työttömyyden vuoksi kotona.
Tässä on pattitilanne työn ja lastenhoidon, työn ja perhe-elämän välillä.
Virkamiehet ja poliitikot kuten monet moralisoijat laskevat vain hoitopaikkojen tuloja ja kuluja. Työttömän perheen lapsen päivähoitomaksu kun ei tuo tuloa kunnalle, karsastetaan näiden perheiden lasten tuomista hoitoon. Mutta moralisoijat eivät näe arkea todellisena: Miten nainen voi olla työnhakijana, ellei lapsella ole hoitopaikkaa?
Tämä on teema, joka olisi purettava ja keskusteltava puhki ja korjattava. On muutettava myös nämä asenteet, joilla nyt naisia syyllistetään.
Tasa-arvolla merkitystä
Tutkija Juha Siltalan mukaan sosiaalipolitiikka on alistettu avoimen talouden kilpailukyvylle ja joustavien työmarkkinoiden luomiselle.
Erilaisiin tulonsiirtoihin ja sosiaaliapuun oikeutettujen pakkoaktivointi vääristää tilastoja synnyttämällä työpaikkoja, joiden varassa ei oikeasti elä. Sosiaaliavun karsiminen nimittäin pudottaa palkkatasoa ja lisää työvoiman keskinäistä kilpailua asteikon alapäässä. Naiset, nuoret, värilliset ja vammaiset tuomitaan lähtökohtaisesti satunnaistyövoimaksi, jolloin ihminen sidotaan todelliseen tuloloukkuun. Tämä on tilanne, jossa ei naisten osalta enää edes voida puhua työn ja perhe-elämän yhteensovittamisesta, vaan tasa-arvon toteuttaminen työelämän rakenteissa on ensimmäinen edellytys perheiden hyvinvoinnille.
Määräaikaiset työsuhteet näyttävät yrityksen perspektiivistä positiiviselta, mutta tilapäiset työt palvelevat vain harvoin työntekijän toiveita. Sama kaksijakoisuus pätee myös naisille tyypillisessä iltatyössä ja lauantai-sunnuntaityössä esimerkiksi hoito- ja kaupan alalla. Näissä työvuorot aiheuttavat haittaa työntekijälle, mutta ei työnantajalle, ja perhe joustaa.
Loppuarvio lähtökohdaksi
Tutkija Minna Anttila toteaa tutkimuksen osoittaneen lapsiperheiden eteen nousevat monet ongelmat, kun puhutaan työn ja perhe-elämän yhteensovittamisesta.
Lopputulema onkin, ettei asia ole ongelman parissa kamppailevien yksityisasia, vaan yhteiskunnan kaikkien toimijoiden yhteinen asia, jotta tilanne voidaan korjata.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Naton harjoitustoiminnan suunnittelua yhteensovittava NEPAC-kokous järjestettiin ensimmäistä kertaa Suomessa. Mielenosoittajien mukaan koko sotilasliitto pitää lakkauttaa.
Helsingin hallinto-oikeus on tuominnut laittomaksi päätöksen, jolla pormestari Juhana Vartiaisen esitys Helsingin talousarvioksi vuodelle 2022 salattiin ennen sen sopimista kaupunginhallituksen ryhmien neuvotteluissa. Juridisesti oikeuden päätös koskee kansliapäällikkö Sami Sarvilinnan kieltäytymistä julkisuuslain mukaisesta tietopyynnöstä, jonka SKP:n Helsingin piirin puheenjohtaja Yrjö Hakanen esitti, kun pormestarin talousarvioesitystä ei aiemmasta poiketen julkistettu.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.