Keywords:
TTIP-sopimus uhkaa demokratiaa
Kansalaistoimijoiden muodostama TTIP-verkosto varoittaa Suomen eduskuntaa TTIP-sopimuksen luomasta vakavasta uhasta kansalliselle itsemääräämisoikeudelle. Euroopan komission ehdotuksen mukainen transatlanttinen sopimus vaarantaisi ihmisoikeudet ja merkitsisi merkittävää vallansiirtoa eduskunnalta EU:lle ja uusille ylikansallisille toimielimille.
TTIP-verkosto toimitti perjantaina 5. helmikuuta eduskunnan suurelle valiokunnalle kannanottonsa lausuntokierroksella olevaan ehdotukseen.
– TTIP-sopimuksen ja sen riitojenratkaisuelimen ei ole määrä kunnioittaa Suomen perustuslakia tuomioistuinratkaisuissaan. TTIP:ssa on siten kyse eräästä Suomen historian merkittävimmistä toimivallan siirroista EU:lle ja kansainvälisille toimielimille”, toteaa verkostossa toimiva Marissa Varmavuori.
– On vaikea ymmärtää, miten Suomen hallituksessa suhtaudutaan projektiin niin innostuneesti, vaikka sopimuksen taloushyötyjä koskevilta arvioiltakin on pudonnut pohja pois riippumattomien tutkijoiden tekemissä tarkasteluissa, Varmavuori jatkaa.
Vakava yhdenvertaisuusongelma
Verkoston mielestä TTIP-sopimukseen sisältyy myös vakava yhdenvertaisuusongelma.
"TTIP-sopimus edistäisi veroparatiisitaloutta ja yksityistä ylikansallista monopolisaatiota."
– TTIP-sopimus suosisi ylikansallisia yrityksiä paikallisten yritysten kustannuksella. Sijoittaja-valtio -riitojenratkaisu antaisi ulkomaisille sijoittajille suuremmat oikeudet kuin kotimaisille sijoittajille ja loisi siten kilpailulle epäyhdenvertaiset ehdot. Samalla se edistäisi veroparatiisitaloutta ja yksityistä ylikansallista monopolisaatiota, katsoo TTIP-verkoston Thomas Wallgren.
Verkosto näkee paljon puhutun investointisuojan ohella ongelmalliseksi myös sopimukseen kaavaillun sääntely-yhteistyön.
– Myös sääntely-yhteistyö edistäisi ylikansallisten yhtiöiden mahdollisuuksia ohjata taloudellisen toiminnan sääntelyä tavalla, joka syrjii paikallisia taloudellisia toimijoita, Wallgren toteaa.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Orpo-Purran hallitus myy yleistukea hallinnollisena yksinkertaistuksena, mutta työväenluokan näkökulmasta kyse on jostain aivan muusta: sosiaaliturvasta tehdään kontrollin ja leikkausten väline, jossa nuori työtön mitataan perheen tuloyksikön kautta eikä yksilönä. Samalla kun pääoma saa vapaat kädet budjettikuriin ja markkinoistamiseen, työntekijöiltä ja opiskelijoilta viedään itsenäisyyden ja ihmisarvon edellytykset. Kysymys kuuluu: kenen arkea helpotetaan ja kenen elämää vaikeutetaan, kun sosiaaliturva muutetaan oikeudesta ehtojen varaan annetuksi armopalaksi? SKP:n SOTE-ryhmän vaihtoehto – 1500 euron perusturva ilman karensseja ja tarveharkintaa – piirtää näkyviin todellisen jakolinjan: leikkausten Suomi vai ihmisarvoinen turva kaikille.
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.