Tuhannet marssivat Tel Avivissa rauhan puolesta
Reilu 15 000 kommunistia ja rauhanaktivistia marssi lauantaina Tel Avivissa Israelissa. Mielenosoituksella vastustettiin 43 vuotta jatkunutta Palestiinan miehitystä ja Israelin armeijan viime viikolla tekemää avustuslaivueiskua vastaan. Mielenosoituksen järjesti laaja rintama kommunistisia ja rauhanjärjestöjä, joukossa muun muassa Israelin kommunistinen puolue sekä radikaali rauhanjärjestö Hadash.
– Puolustusministeri Barak ei suostu etenemään rauhan reittiä, vaan suuntaa meitä vaarallisille vesille. Samat tahot, jotka lähettivät sotilaita yölliseen hyökkäykseen rauhansaattuetta vastaan, ovat myös vastuussa Israelin viemisestä uuteen ja vaaralliseen selkkaukseen, sanoi Hadash-aktiivi Dov Khenin, Israelin parlamentin Knessetin jäsen.
Niinikään Knessetissä toimivan Hadashin puheenjohtajan Mohamed Barakehin mukaan oikeistoa on nyt estettävä eristämästä poliittisesti maan vasemmistoa ja arabeja.
"Hallitus hukuttaa meidät kaikki", oli mielenosoituksen paljon puhuva otsikko.
Huolimatta muutamista äärioikeiston provosointiyrityksistä marssi oli järjestäjien mukaan odotettua suurempi menestys.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on käynnistänyt radikaalin deregulaatiokampanjan, jonka tavoitteena on purkaa sääntelyä, josta yrityslobbarit eivät pidä – mukaan lukien sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät normit. EU:ssa on nähty deregulaatiota aiemminkin, mutta tällä kertaa tilanne on hyvin erilainen: purkuhanke on paitsi huomattavasti laajempi ja armottomampi, myös ennennäkemättömän laajasti hallitusten ja Euroopan parlamentin tukema.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin leikkauksilla Etelä-Afrikan ulkomaanapuun ja tuontitulleilla on kielteisiä vaikutuksia. Trump on nostanut Etelä-Afrikan esimerkiksi maasta ja ”huonosta toimijaista”, jota pitää rangaista. ”Etelä-Afrikassa tapahtuu kauheita asioita”, Trump julisti helmikuun alussa. Sittemmin Trump allekirjoitti asetuksen, joka kieltää ulkomaisen avun Etelä-Afrikalle, sillä perusteella, että Etelä-Afrikan hallitus harjoittaa rotuun perustuvaa syrjintää valkoista vähemmistöväestöä kohtaan.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.