Tukea elämän siipirikoille
Kun vanki on tuomionsa istunut, hänen olisi pitänyt oikeusvaltion periaatteiden mukaisesti olla tekonsa sovittanut. Näin ei kuitenkaan usein käytännössä ole. Moni vastavapautunut vanki jää neuvottomana ja rahattomana tyhjän päälle, viranomaisten joskus mielivaltaisten päätösten ja toimenpiteiden armoille.
– Viranomaiset kertovat kyllä velvollisuuksista, mutta eivät oikeuksista, sanoo Elämän siipirikot ry.:n puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja Kirsi Karttunen Haapavedeltä. Hänen edustamansa järjestö Elämän siipirikot auttaa ja neuvoo paitsi vapautuneita myös vielä tuomiotaan istuvia vankeja sekä muita hankalassa tilanteessa olevia, "yhteiskunnan hylkäämiä", kuten Karttunen itse heitä kutsuu.
– Käytännössä annamme esimerkiksi tukea vangeille ja vapautumassa oleville. Neuvomme myös yhdyskuntapalvelupaikkojen etsimisessä ja huolehdimme, että henkilö kykenee työvelvollisuutensa täyttämää.
Karttunen kertoo, että kiven sisässä istuviin vankeihin ollaan yhteydessä pääasiassa kirjeitse. Tieto tukijärjestöstä kulkee sitten vankien piirissä suusta suuhun.
– Lähetämme vangeille muun muassa kirjoitusvälineitä, luettavaa ja ristikoita. Jouluna toimitimme tyhjiä kortteja ja postimerkkejä. Moni haluaa auttaa vankeja epäsuorasti meidän kauttamme. Auttaminen ei vaadi rahaa vaan hyvää tahtoa, sanoo Karttunen.
Vankien lisäksi Karttunen järjestöineen tarjoaa apua esimerkiksi lastensuojelussa. Hän kertoo, miten on usein joutunut lukemaan lakipykäliä ja oikomaan epäpätevien tai muuten huolimattomien sosiaaliviranomaisten toimia.
Suomen kommunistisen puolueen sitoutumattomana eduskuntavaaliehdokkaana oleva Kirsi Karttunen tuntee itsekin kadun laitapuolen ja sen kulkijoiden todellisuuden. Hänen oma kihlattunsa istuu parhaillaan tuomiota, jonka sai melkoisen heppoisin perustein.
Karttunen muistuttaakin, että vankilaan saattaa huonolla tuurilla päätyä kuka tahansa, jos vain sattuu olemaan väärässä paikassa väärään aikaan.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Helsingin yliopiston uusi liito-oravan perimää tutkiva selvitys osoittaa, että Suomen metsissä esiintyvä kanta on taantumassa ja se on geenirakenteeltaan yksipuolinen. Tutkijoiden mukaan Suomen vastuu lajien suojelussa ulottuu taigametsien tulevaisuuteen. Samaan aikaan Jyväskylän yliopiston ja Sitran luontojalanjälki-selvitys varoittaa: jos nykyisiä elämäntapoja ei muuteta, viidennes maailman lajeista uhkaa kadota.
Miten pitkälle pääoma on valmis menemään, kun säästöjä haetaan sairailta, köyhiltä ja opiskelijoilta – niiltä, joilla ei ole enää mitään, mistä ottaa? Orpo-Purran hallituksen kaavailema sosiaaliturvan heikennys paljastuu toimenpidekokonaisuudeksi, joka ei lisää työllisyyttä, vaan vahvistaa valtion roolia kurinpitokoneistona: työkyvyttömiä ja osatyökykyisiä pakotetaan simuloimaan työmarkkinakelpoisuutta leikkausten uhalla.
Itä-Hakkilassa jalka nousee musiikin ja talkoohengen tahdissa. 60-vuotisjuhlia viettävä Pavi on tanssivan yhteisön oma paikka. Juhlien keskellä toteutettava johtajanvaihdos on lavabisnekselle sekä uhka että mahdollisuus. Vantaa ei ole sivujuonne – vaan Pavin toimijoiden mukaan paras paikka lavatanssille.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.