Tuloerot kasvussa Suomessa
Tilastokeskuksen yliaktuaari Olli Savela loi lokakuussa SKP:n keskuskomitean kokouksen yhteydessä katsauksen tulonjaon ja tuloerojen kysymyksiin Suomessa.
Savelan mukaan pienituloisimman 10 prosentin tulot ovat olleet laskusuunnassa jo 1990-luvun alusta saakka. Sen sijaan suurituloisimman 10 prosentin osuus Suomen nettotuloista kattaa noin 22 prosenttia.
Savela huomautti, että tuloerojen kasvu ei ole hellittänyt, ja kasvu on ollut paikoitellen nopeaa. Tuloerojen näennäinen kaventuminen on johtunut lähinnä siitä, että taloustaantuma on syönyt rikkaimpien myyntivoittoja.
Myös varallisuuserot ovat Suomessa kasvaneet. Varakkain 10 prosenttia omistaa kotitalouksien varallisuudesta jopa noin 45 prosenttia – liki puolet.
Suomalaisista yli 600 000 asuu köyhyysrajan alapuolella. Köyhäksi lasketaan ihminen, jonka tulot jäävät alle 60 prosenttiin Suomen niin sanotusta mediaani- eli keskitulosta. Yksin asuvan kohdalla Se tarkoittaa hiukan alle 1 200 euron kuukausituloa.
Kommunistit haastajina vaaleihin
Keskuskomiteassa todettiin, että suurella tohinalla aloittanut Jyrki Kataisen sixpack on kutistunut Alexander Stubbin nelikoksi. Hallituskauden aikana hallitus on epäonnistunut liki kaikissa keskeisissä tavoitteissaan. Se on luonut työttömyyttä, leikannut kuntapalveluja, ja käynnistänyt massiivisia lainsäädäntöhankkeita, jotka ovat edenneet onnettomasti tai surkuhupaisasti.
Vasemmistopuolueiden lähtö hallitukseen ja Perussuomalaisten sekä Keskustan jääminen oppositioon on luonut kylmäävän poliittisen vaihtoehdottomuuden ilmapiirin, jossa oppositio on eronnut hallituksen linjasta lähinnä vaatiessaan vielä suurempia leikkauksia tai epätasa-arvoisempaa politiikkaa.
SKP:n politiikan suurin haaste on esitellä uskottava poliittinen vaihtoehto, murtautua ulos ihmisten laajempaan tietoisuuteen ja koota muutosvoimia. Poliittiset asiat ovat arjen konkreettisia asioita, jotka koskettavat kaikkia suomalaisia ja Suomessa oleskelevia.
SKP esittää kevään eduskuntavaaleissa oman vaihtoehtonsa muun muassa sote-uudistukselle, vastikkeelliselle sosiaaliturvalle, ydinvoimavetoiselle energiapolitiikalle sekä kansainvälisyyden kysymyksiin. Eräs keskeinen vaatimus on aktiivisempi työllisyyspolitiikka, joka sisältää niin eläkeiän korotuksen perumisen, työajan lyhentämisen kuin mittavat panostukset työllisyyteen julkisen sektorin investointien kautta
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Eroakirkosta-palvelu avattiin 21.11.2003 ja sen kautta on kahden vuosikymmenen aikana eronnut yli 850 000 valtionkirkkojen jäsentä. Tampereella, joka on myös palvelun kotikaupunki, järjestetään perjantaina juhlaseminaari palvelun eri vaiheista sekä kirkosta eroamisen historiasta ja tulevaisuudesta.
Kokoomuksen presidenttiehdokas Alexander Stubb vastaa HS:n vaalikoneessa olevansa täysin samaa mieltä, kun kysytään, tuleeko sallia ydinaseiden kuljetukset Suomen kautta. Hän on kannattanut myös Naton joukkojen sijoittamista pysyvästi Suomeen ja korostanut Yhdysvaltojen kanssa tehtävää ns. puolustussopimusta ”äärettömän tärkeänä”.
Suomen ja Israelin edustajat allekirjoittivat äsken hankintasopimuksen israelilaisesta David’s Sling -ilmatorjuntajärjestelmästä. Yli 300 miljoonan asekaupalla tuetaan sekä poliittisesti että taloudellisesti Israelin sotaa palestiinalaisia vastaan. Myös suomalaisyhtiö on mukana valmistamassa aseita Gazan pommittamiseen.