Keywords:
TVY tukee Joukkovoima-mielenosoitusta
Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö TVY kutsuu jäsenjärjestönsä Joukkovoima-mielenosoitukseen Helsinkiin 12. maaliskuuta ja marssii työväen ja työttömien blokissa.
Järjestön mukaan työllisyysmäärärahojen rajut leikkaukset romuttavat suomalaisen aktiivisen työllistämispolitiikan. Hallitusohjelman mukaan työvoimapoliittisten määrärahojen leikkaus vuodelle 2017 on yhteensä seitsemänkymmentä miljoonaa euroa vuoden 2015 lähtötasosta.
Työllisyysmäärärahojen lisääminen on kannattava investointi tulevaisuuteen. Jo tuhannen ihmisen pysyvä syrjäytyminen työmarkkinoilta tarkoittaa vuositasolla 20–40 miljoonan euron BKT:n menetystä. Nyt syrjäytymisvaarassa on kymmeniä tuhansia ihmisiä.
Mahdollisuudet vaihtoehtoiseen politiikkaan ovat olemassa
Työttömien talouden rapauttaminen ja työllisyyspolitiikan romuttaminen on edesvastuutonta politiikkaa.
TVY muistuttaa, että hallituksen lyhytnäköisillä leikkaustoimilla rappeutetaan suomalaista hyvinvointia talouspolitiikalla, joka on todettu kansainvälisten talousasiantuntijoiden taholta kestämättömäksi. Euroopan Keskuspankki elvyttää valtionlainoja miinus- ja nollakorolla. Tässä tilanteessa Suomen on kannattavaa ottaa lisää velkaa ja elvyttää suomalaista työllisyyttä ilman taloudellista riskiä.
Hyvinvointia rappeuttavalla talouspolitiikalla murennetaan kestävä pohja talouskasvulle, syvennetään työttömyyttä ja heikennetään hyvinvointia. Työttömien talouden rapauttaminen ja työllisyyspolitiikan romuttaminen on edesvastuutonta politiikkaa, jota TVY vastustaa.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Orpo-Purran hallitus myy yleistukea hallinnollisena yksinkertaistuksena, mutta työväenluokan näkökulmasta kyse on jostain aivan muusta: sosiaaliturvasta tehdään kontrollin ja leikkausten väline, jossa nuori työtön mitataan perheen tuloyksikön kautta eikä yksilönä. Samalla kun pääoma saa vapaat kädet budjettikuriin ja markkinoistamiseen, työntekijöiltä ja opiskelijoilta viedään itsenäisyyden ja ihmisarvon edellytykset. Kysymys kuuluu: kenen arkea helpotetaan ja kenen elämää vaikeutetaan, kun sosiaaliturva muutetaan oikeudesta ehtojen varaan annetuksi armopalaksi? SKP:n SOTE-ryhmän vaihtoehto – 1500 euron perusturva ilman karensseja ja tarveharkintaa – piirtää näkyviin todellisen jakolinjan: leikkausten Suomi vai ihmisarvoinen turva kaikille.
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Lue myös
Sanna Siirtola lähtee lauantaina Kaarinasta Helsinkiin osallistuakseen Joukkovoima-mielenosoitukseen. Siirtola itse on jo tottunut köyhyyteen, mutta lastensa elämän ja tulevaisuuden kurjistamiseen hän ei kykene alistumaan.
Joukkovoimaan 12.3. suuntaavan Wilma Karikon mielestä ajatus siitä, että hallituksen pelleilyä pitäisi sietää vielä seuraavat kolme vuotta, on mahdoton.
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.