Työläiset vastustavat yleislakolla leikkauksia Kreikassa
Sadat tuhannet työläiset osoittivat keskiviikkona mieltään Kreikassa. Joukot vastustavat maan poliittisen eliitin aikeita pistää talouskriisin laskut kansan maksettaviksi.
Käytännössä yleislakkoa vastannut tilanne hiljensi muun muassa lentokentät, koulut ja sairaalat.
Euroopan unionin talouskuurille pistämä Kreikan hallitus ilmoitti korottavansa keskimääräistä eläköitymisikää ja vaati julkisten alojen palkkojen jäädyttämistä. Julkiselle sektorille ei aiota palkata uutta työväkeä eläkkeelle jääneiden tilalle. Myös polttoaineiden verotusta kiristettiin tuntuvasti.
— Jos työläiset eivät nyt kykene torjumaan hallituksen pakkokeinoja ja suostuvat sanelupolitiikkaan, entistä pahempaa on luvassa ensi vuonna, sanoi Syntagma-aukiolla Ateenassa puhunut Aleka Papariga Kreikan kommunistisesta puolueesta. Hän viittasi pääministeri George Papandreun hallituksen suunnitelmiin jatkaa leikkauspolitiikan tiellä.
Paparigan mukaan hallituksen leikkaus- ja säästötoimilla pyritään vain turvaamaan pankkiirien ja teollisuuspohattojen etuasema.
Moottorina taistelussa on yli ammattiliittojen ulottuva radikaali ay-verkosto PAME. Myös Kreikan keskusammattiliitto GSEE on mukana organisoimassa uutta 24 tunnin lakko- ja mielenosoitustapahtumaa keskiviikkona 24. helmikuuta.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on käynnistänyt radikaalin deregulaatiokampanjan, jonka tavoitteena on purkaa sääntelyä, josta yrityslobbarit eivät pidä – mukaan lukien sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät normit. EU:ssa on nähty deregulaatiota aiemminkin, mutta tällä kertaa tilanne on hyvin erilainen: purkuhanke on paitsi huomattavasti laajempi ja armottomampi, myös ennennäkemättömän laajasti hallitusten ja Euroopan parlamentin tukema.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin leikkauksilla Etelä-Afrikan ulkomaanapuun ja tuontitulleilla on kielteisiä vaikutuksia. Trump on nostanut Etelä-Afrikan esimerkiksi maasta ja ”huonosta toimijaista”, jota pitää rangaista. ”Etelä-Afrikassa tapahtuu kauheita asioita”, Trump julisti helmikuun alussa. Sittemmin Trump allekirjoitti asetuksen, joka kieltää ulkomaisen avun Etelä-Afrikalle, sillä perusteella, että Etelä-Afrikan hallitus harjoittaa rotuun perustuvaa syrjintää valkoista vähemmistöväestöä kohtaan.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.