Työläiset vastustavat yleislakolla leikkauksia Kreikassa
Sadat tuhannet työläiset osoittivat keskiviikkona mieltään Kreikassa. Joukot vastustavat maan poliittisen eliitin aikeita pistää talouskriisin laskut kansan maksettaviksi.
Käytännössä yleislakkoa vastannut tilanne hiljensi muun muassa lentokentät, koulut ja sairaalat.
Euroopan unionin talouskuurille pistämä Kreikan hallitus ilmoitti korottavansa keskimääräistä eläköitymisikää ja vaati julkisten alojen palkkojen jäädyttämistä. Julkiselle sektorille ei aiota palkata uutta työväkeä eläkkeelle jääneiden tilalle. Myös polttoaineiden verotusta kiristettiin tuntuvasti.
— Jos työläiset eivät nyt kykene torjumaan hallituksen pakkokeinoja ja suostuvat sanelupolitiikkaan, entistä pahempaa on luvassa ensi vuonna, sanoi Syntagma-aukiolla Ateenassa puhunut Aleka Papariga Kreikan kommunistisesta puolueesta. Hän viittasi pääministeri George Papandreun hallituksen suunnitelmiin jatkaa leikkauspolitiikan tiellä.
Paparigan mukaan hallituksen leikkaus- ja säästötoimilla pyritään vain turvaamaan pankkiirien ja teollisuuspohattojen etuasema.
Moottorina taistelussa on yli ammattiliittojen ulottuva radikaali ay-verkosto PAME. Myös Kreikan keskusammattiliitto GSEE on mukana organisoimassa uutta 24 tunnin lakko- ja mielenosoitustapahtumaa keskiviikkona 24. helmikuuta.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Tiedonantaja saa riveihinsä uuden kirjoittajan Venezuelasta. Kauri Suárez, työväenluokasta ponnistava vallankumouksellinen ja maantieteen opiskelija, alkaa syksyllä kirjoittaa Tiedonantajaan taustoittavia juttuja maasta, jossa sosialismia rakennetaan globaalin pääoman painetta ja imperialismin hyökkäyksiä vastaan. Suárezin tekstit tarjoavat harvinaisen näkökulman vallan, luokan ja teknologian risteyksiin – suoraan keskeltä kamppailua. Mitä voimme oppia maasta, jossa työväenluokka ei ole vain hallittava joukko vaan aktiivinen historian tekijä?
Tarkalleen tänään 10. heinäkuuta vuonna 1985 Ranskan valtio pommitti Greenpeacen Rainbow Warrior-aluksen upoksiin. Pääoman keinot ovat kehittyneet: räjäyttävät pommit ovat saaneet rinnalleen mm. SLAPP-kanteet, sääntelyrakenteita ja markkinamekanismeja, jotka pyrkivät hiljentämään kansalaisyhteiskuntaa. Neljä vuosikymmentä myöhemmin ympäristöaktivismia ei ole vaimennettu.
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.