Lakiesitys otti ison askeleen sairaalatoiminnan yksityistämisen suuntaan.
Keywords:
Työpaikkoja syntyy julkisista palveluista
Maamme tähän mennessä suurin yksityistämishanke otti kesäkuun alussa muutaman askeleen taaksepäin, mutta uhkaa edelleen olla katastrofi julkisten alojen työpaikoille. Perustuslakivaliokunnan torppaama sote-esitys palautui jälleen oikeistohallituksen viilattavaksi. Aikataulut muuttuvat, mutta Juha Sipilä vie asiaansa eteenpäin yhä mahdollisimman markkinavetoisesti ja ihmisten työpaikat ovat edelleen vaarassa.
Arviot siitä, kuinka moni työntekijä siirtyisi välittömästi yksityisten palvelukseen maakunnissa, vaihtelevat. Selvää on, että yksityiset eivät palkkaa yhtä paljon työvoimaa, kuin kunnat ovat tällä hetkellä työllistäneet. Kunnilta jo heti alkuvaiheessa maakunnille siirtyvää henkilöstöä on yli 200 000 ihmistä. Yksityiset palveluyritykset tulevat mukaan auttamaan Sipilän säästötalkoissa ja odotettavissa on yt-neuvotteluiden tulva.
Lähes jokaista Suomessa asuvaa ihmistä jollain tavalla koskettava esitys kulkee edestakaisin kolmen puolueen johdon ja yhden valiokunnan välillä. Suurta poliittista voimaa omaava ay-liike on puuttunut asiaan liian vähäisesti.
Yksityisille ei tule siirtymään työntekijöitä niin paljon, kuin niiden haukkaama osuus maakunnan palveluista antaisi olettaa. Sosiaali- ja terveysministeriön tekemän varovaisen arvion mukaan yksityisille siirtyy neljännes terveysmarkkinoista. Tämä voi pitää paikkaansa aluksi, mutta lopulta osuus tulee olemaan suurempi. Yritykset eivät tule kuitenkaan palkkaamaan alkuunkaan 50 000 työntekijää, vaan ehkä puolet siitä. Tämä johtuu pääosin ns. sote-keskusten keskinäisestä kilpailusta, jolla pyritään takaamaan tehokas palvelutuotanto. Työttömiksi tai eläkejärjestelyihin päätyy tämän tehokkuuden nimissä kymmeniä tuhansia ihmisiä. Työnsä vielä pitäneille ei ole mitään taetta siitä, että saavutetut työehdot pysyisivät työnantajan vaihtuessa.
Ay-liike ei voi katsoa vierestä
Tähän mennessä Sipilän hallitus ei ole ottanut huomioon sote-esitykseen tulleita lausuntoja, joissa on nostettu esiin negatiivisia vaikutuksia niin palvelujen käyttäjille kuin työntekijöille. Virallisia tahoja, kolmatta sektoria ja varsinkaan kansalaisjärjestöjä ei ole kuunneltu matkan varrella. Lähes jokaista Suomessa asuvaa ihmistä jollain tavalla koskettava esitys kulkee edestakaisin kolmen puolueen johdon ja yhden valiokunnan välillä. Suurta poliittista voimaa omaava ay-liike on puuttunut asiaan liian vähäisesti.
Vaikka esitys palautui jälleen valmisteluun, on toimia sen ja ns. valinnanvapausmallin torppaamiseksi yhä lisättävä. Tähän tarvitaan järjestäytynyttä kansalaisyhteiskunnan toimintaa hallitusta vastaan ja ay-liikkeen on oltava osa sitä. Oikeistohallitus ei tule perääntymään yksityistämishankkeessaan ilman kovaa painetta työntekijöiden puolelta.
Vaihtoehdot, joita meidän tulee esittää yhdessä, ovat niitä todellisia uudistuksia. Sellaisia, jotka vievät ihmisyhteiskuntaa eteenpäin. Sote-palvelujen tulee olla kaikkien saatavilla, yhdessä omistettuina julkisina palveluina. Uudistuksia tehdään lisäämällä resursseja ja alentamalla maksuja, parantamalla julkisten alojen työntekijöiden työehtoja ja lisäämällä niille työpaikkoja. Suurin osa palveluista on oltava myös fyysisesti lähellä niiden käyttäjää. Näitä uudistuksia on SKP vaatinut johdonmukaisesti kaikkien sote-hankkeiden alusta alkaen. Myös Tiedonantaja lupaa tehdä kaikkensa organisoidakseen liikettä parempien julkisten palvelujen puolesta.
Kirjoittajan artikkelit
Suomen hallituksen lyhytnäköiset ja suhteettomat leikkaukset uhkaavat perusoikeuksiamme, oikeuttamme kulttuuriin ja hyvinvointiin. Sakset seis! -adressi luovutetaan päättäjille itsenäisyyspäivän aattona 5.12. klo 14-16 Helsingin Kansalaistorilla. Adressin voi allekirjoittaa aina 4.12. asti.
Maailma on syvän ympäristökriisin edessä. Perimmäiset syyt tälle ovat sidoksissa taloudellisen vallan ja riiston rakenteisiin.
- ‹ edellinen
- 4 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Pääkirjoitukset
Kun pääoma kasvaa ja Mammonalinna kohoaa, miksi työväen arki murenee? Suomessa eletään hetkeä, jossa Orpo–Purran hallitus siirtää työelämän riskit yksilölle ja jakaa voitot yrityksille, samalla kun kunnalliset palvelut kuihtuvat ja sosiaalityöntekijän ruokatauko katoaa kalenterista. Kuntaliiton tuore selvitys paljastaa, ettei kyse ole pelkästä budjettivajeesta, vaan rakenteellisesta epäonnistumisesta: kapitalistinen järjestelmä ei enää takaa yhdenvertaisuutta, vaan muuttaa peruspalvelut etuoikeudeksi. Tiedonantajan päätoimittajan sijainen JP (Juha-Pekka) Väisänen kysyy: kuinka kauan yhteiskuntaa voi purkaa, ennen kuin se lakkaa olemasta yhteinen? Tiedonantaja-festivaali kokoaa yhteen ne, jotka eivät suostu hiljaisuuteen – feministiset journalistit, järjestöaktiivit ja työväenluokan rakentajat, jotka vaativat vastauksia ja vaihtoehtoja.
Kun presidentit ja pääministerit keskustelevat sodasta, työväenluokka maksaa verot, kantaa taakan ja hautaa lapsensa. Suurpääoma määrittää, milloin ja miksi soditaan, mutta kenen ääni kuuluu, kun päätetään rauhasta? Nuorten kasvava epäluottamus poliitikkoihin, imperialistiset sodat ja kansainvälinen pääoman etu paljastavat, että rauhan kysymys on pohjimmiltaan luokkakysymys — ja juuri siksi ratkaiseva hetki työväenluokan ja kansalaisyhteiskunnan toiminnalle on käsillä nyt.
Miksi työväen pitäisi kantaa vastuu luontokadosta, kun suuryritykset tekevät voittoa ekokatastrofin kustannuksella? Suomessa kehitetään laskureita, joilla mitataan yksilön luontojalanjälkeä, mutta järjestelmällisesti vaietaan pääoman vastuusta ympäristön tuhoutumisessa. Samalla poliittinen sensuuri ja keskiluokkaistuva media kaventavat kriittisen journalismin tilaa, kun työväenluokan ääni pyritään sulkemaan marginaaliin. Kapitalistisen kriisijärjestelmän rajat tulevat vastaan luonnossa, mediassa ja ihmisoikeuksissa – ja juuri siksi tarvitaan luokkatietoista, pyyteetöntä joukkovoimaa ja toisenlaista tiedonantamista - Tiedonantajaa - nyt enemmän kuin koskaan.