Työpaikkojen rauhantyötä 40 vuotta
Työpaikkojen rauhantoimikunnan perustava kokous pidettiin Vanhalla ylioppilastalolla 19. tammikuuta 1974. Kylmän sodan tunnelmissa tarve aktiiviselle rauhanpolitiikalle oli kouriintuntuva, ja ammattiyhdistysliikkeellä suuri rooli monenlaisissa solidaarisuusliikkeissä.
– Eri ammatti- ja toimihenkilöryhmille perustettiin silloin omia rauhanryhmiä. Työpaikkojen ja ay-väen rauhantyö kasvoi Vietnamin ja Chilen sekä siirtomaaorjuudesta vapautuvien kansojen puolesta järjestetyissä kampanjoissa ja tapahtumissa, muistelee toimikunnassa pitkään toiminut Mauri Perä tuoreessa Rauhan puolesta-lehdessä.
Ay-väen rauhanpäivät 11.–12. tammikuuta Hyvinkäällä hotelli Rantasipi Sveitsissä vietetään juhlatunnelmissa, sillä tässä kuussa Työpaikkojen rauhantoimikunta on ennättänyt kunnioitettavaan 40 vuoden ikään.
Neljän vuosikymmenen aikana kotimaisten ja kansainvälisten huippuasiantuntijoiden panos yhdessä luottamusmiesten ja muiden ay-aktiivien kanssa on luonut rauhanpäivistä ainutlaatuisen keskustelufoorumin, joka kerää vuosittain yhteen 150-300 osanottajaa ympäri Suomen.
– Peruskysymykset ovat valitettavasti vuosien mittaan pysyneet samoina. Suuryritysten toimintaa tuntuu ohjaavan vain lyhytnäköinen voiton maksimointija osakkeenomistajien ehdolla toimiminen, arvioi Työpaikkojen rauhantoimikunnan sihteeri Jussi Lilja.
– Kansainvälisen kilpailukyvyn avaimien sanotaan olevan työntekijöiden vastuulla. Sen osoituksena maassa solmittiin syksyllä palkkoja alentava sopimus.
Työtä ja toimeentuloa, mutta millä hinnalla?
Korkeatasoisten alustajien kuulemisen lisäksi rauhanpäivien vieraat osallistuvat aktiivisesti keskusteluihin ja näihin tarjoavat oivan mahdollisuuden lukuisat työryhmät mielenkiintoisine aiheineen.
Tänä vuonna paneeleissa puntaroidaan muun muassa Euroopan unionin tulevaisuutta sekä valtion vyönkiristyspolitiikan vaikutuksia kuntien talouteen. Kuntapolitiikasta käyvät keskustelua Hyvinkään kaupunginjohtaja Raimo Lahti, kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) sekä Helsingin kaupunginvaltuutetut Dan Koivulaakso (vas.) ja Yrjö Hakanen (skp).
Pienryhmäkeskusteluissa aiheita ovat muuttunut vanhemmuus, teollisuustyöpaikkojen häviäminen Suomesta sekä sosiaali- ja terveysalan yritysten voittojen valuminen hämäriin veroparatiiseihin. Ulkopoliittisista kysymyksistä esiin nostetaan Syyrian sodan vähemmälle huomiolle jääneet ääri-islamistiset ilmiöt.
Sunnuntaina tarkastellaan suomalaisyritysten toiminnan eettisyyttä monesta kriittisestä näkökulmasta. Keskustelut huipentuvat paneeliin, jossa asekaupan tutkija ja SaferGlobe Finland -tutkimusverkoston johtaja Jarmo Pykälä kohtaa lahjusskandaaleissa ryvettyneen Patria Oy:n viestintäpäällikkö Raili Saarisen.
Päivän kruunaa juhlaillanvietto, jonka musiikista vastaa Amurin Tiikerit. Lisäksi luovutetaan Rauhantyöpaikka-palkinto jollekin inspiroivassa rauhantyössä vuoden aikana ansioituneelle työpaikalle.
Seminaariin on vapaa pääsy, hotelliruokailu on maksullinen.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Asukkaiden Turku -lista keräsi yhteensä lähes kahden tuhannen turkulaisen tuen kuntavaaleissa. Listalta valtuustoon valituksi tullut vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho esittää, että kaupungissa yhdistetään voimia kaikkien toimielinten vasemmistoedustuksen turvaamiseksi.
Yritystuista yli puolet maksettiin suuryrityksille ja viidesosa mikroyrityksille vuonna 2024, selviää Tilastokeskuksen yritystukitilastosta. Etenkin suuremmat yritystuet keskittyvät harvoille.
Facebook sulki toimittaja Yrjö Hakasen tilin lähes vuosi sitten, ennalta varoittamatta ja antamatta mahdollisuutta valittaa asiasta. Siitä alkoi 11 kuukautta kestänyt kafkamainen prosessi, jossa Hakanen vaati tilinsä avaamista. Prosessi päättyi Hakasen voittoon: EU:n digipalveluasetuksen toimeenpanoa valvova viranomainen velvoitti Facebookia hallitsevan Meta-yhtiön palauttamaan Hakasen Facebook-tilin.