Työtä, rauhaa ja perusturvaa!
Suomen kommunistinen puolue ja kirjava joukko erilaisia nykymenoon tyytymättömiä ovat viimeisen vuoden työstäneet rasismin, kapitalismin ja kyykyttämisen vastaista muutosohjelmaa eri tilaisuuksissa ympäri maata.
Kansanvaltaa, feminismiä ja solidaarisuutta puolustava tehtävälista on muuttunut vaaliohjelmaksi, jonka kärjessä ovat vaatimukset 1 200 euron perusturvasta ja kuusituntisesta työpäivästä sekä irtaantumisesta Nato-yhteistyöstä.
SKP:n ja sitoutumattomat SKP:n asettamilla listoilla olevat ehdokkaat haastavat kevään eduskuntavaaleissa yksisilmäisen individualismin ja omaneduntavoittelun siinä missä suurpääoman, leikkauspolitiikan ja EU-kurjistamisenkin.
– Meidän lahjomattomat ja rehelliset ehdokkaamme haastavat duunaria koko ajan kyykyttävän porvaripolitiikan. Me olemme eurooppalaisen ay-liikkeen kanssa samaa mieltä radikaalimman muutospolitiikan tarpeesta, sanoo SKP:n puheenjohtaja JP Väisänen.
Punaiset ja violetit liput liehuvat
Kansainvälisen naistenpäivän kiertueella kommunistien ja feministien punaiset ja violetit liput liehuvat korkealla. Radikaalien naisten voimin ja kansainvälisellä yhteistyöllä SKP avaa naisten kiertueella myös valtakunnallisen eduskuntavaalikampanjansa teemalla Työtä, rauhaa ja perusturvaa.
Euroopan vasemmiston hallituksen jäsen ja SKP:n puheenjohtaja Väisänen on mukana naisten kiertueella. Hän esittelee eri kaupungeissa medialle puolueen vaaliohjelman ja tunnukset.
Perjantaina 6. maaliskuuta Kuopiossa Väisänen esittää ensimmäistä kertaa julkisuudessa myös SKP:n virallisen vaalianimaation. Animaatio näytetään tämän jälkeen kaikissa naistenpäivän kiertueen tilaisuuksissa.
Tasa-arvoa eri ryhmien välille
Marianne Maksniemi on 28-vuotias kuopiolainen kommunisti, äiti, lähihoitaja ja sosiaalityön pääaineopiskelija. Maksniemi osallistuu perjantaina SKP:n vaaliavaukseen Kuopiossa
– SKP:n vaaliohjelma lähtee siitä, että mitään ihmisryhmää ei aseteta paremmuusjärjestyksessä toisen edelle. Kehityksen on palveltava jokaista tasavertaisesti. Myös tästähän on kyse naisten oikeuksissa. Naiset edustavat yhtä syrjittyä ryhmää yhteiskunnassamme, mutta tavoitteena ei ole edistää vain naisten asemaa, vaan eri ryhmien välistä tasa-arvoa, muistuttaa Maksniemi.
Hänen kanssaan samalle lavalle Kuopiossa nousevat Euroopan vasemmiston ja SKP:n kansainvälisen naistenpäivän esiintyjät: Anne Sabourin Ranskasta, Jeannette Escanilla Ruotsistaja Cristina Simó Espanjasta.
Jeanette Escanilla toteaa, että vaikka esimerkiksi Ruotsissa tasa-arvon eteen on viimeisen sadan vuoden aikana tehty paljon, on työ yhä kesken. Mies on edelleen yhteiskunnallinen normi.
– Kansainvälinen naistenpäivä on välttämätön muistutus siitä, että naisten alistaminen on rakenteellista ja maailmanlaajuista ja että sitä ilmenee joka tasolla. Yhtenäisen vasemmiston tehtävä Ruotsissa, Suomessa ja Euroopassa on nostaa taistelu tasa-arvon ja naisliikkeen puolesta esille vielä voimakkaammin, toteaa Escanilla.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.