Työttömyystilastoja kaunistellaan

10.11.2010 - 11:34
(updated: 16.10.2015 - 10:39)
Teea Jäske vaatii työttömien kyykytyksen lopettamista. / TA-arkisto |

Työttömiä pyritään aktivoimaan ja kuntouttamaan erilaisilla työvoima- ja sosiaalipoliittisiksi toimenpiteiksi kutsutuilla pakotteilla.

– Tavoitteena on työkyky ja työpaikka yksityisillä markkinoilla. Samalla kätevästi kaunistetaan työttömyyslukuja, toteaa turkulainen Teea Jäske.

Viimesijaisin toimenpide, kuntouttava työtoiminta, on tarkoitettu pitkään työttöminä olleille työllistymismahdollisuuksien ja elämänhallinnan parantamiseksi. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuva saa työmarkkinatukea ja yhdeksän euroa ylläpitokorvausta työpäiviltään.

Jos osallistuja ei ole oikeutettu työmarkkinatukeen, saa hän toimeentulotukea ja työmarkkinatuen ylläpitokorvausta vastaavaa toimintarahaa.

Laki kuntouttavasta työtoiminnasta velvoittaa ”aktivointiedellytykset” täyttävän henkilön osallistumaan kuntouttavaan työtoimintaan. Kieltäytyminen tai kuntouttavan työtoiminnan keskeyttäminen johtaa työmarkkinatuen menettämiseen 60 päiväksi. Vastaavasti toimeentulotuesta voidaan leikata enimmillään 40 % pois.

Kuten kaikilla työpaikoilla, myös kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvan on esitettävä sairaslomatodistus poissaolopäiviltään.

– Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuu kuitenkin hyvin erilaisessa elämäntilanteessa olevia, esimerkiksi päihde- tai mielenterveysongelmien vuoksi hyvinkin huonokuntoisia työttömiä. Mitä kauemmas terveysasemat asukkaista viedään, sitä vaikeampi jokaisen, erityisesti heikossa elämäntilanteessa olevan on sairaslomatodistus hankkia, sanoo Jäske.

Kun tulot alun perinkin ovat minimaaliset, on myös tulojen menettäminen sitä dramaattisempaa.

Työmarkkinatukilakia tiukennettiin vuoden 2010 alusta siten, että kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvan työmarkkinatuki jätetään maksamatta poissaolopäiviltä, joilta sairaslomatodistus puuttuu. Työmarkkinatuen lisäksi hän menettää tietenkin myös yhdeksän euron ylläpitokorvauksen.

Mielenterveysongelmat vievät työkyvyn

Tässä yhteydessä Teea Jäske myös pohtii kansalaisten arvottamista sen mukaan ovatko he työkykyisiä vai eivät. Onko työkyvyttömyys vain menoerä yhteiskunnalle, ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden tarkoitus tuottaa jollekin suuryritykselle palkkatyöläinen, joka tuo veroeuroja kunnan ja valtion kassaan ja kuluttaa toisten suuryritysten tuottamia hyödykkeitä? Vai onko meillä sen sijaan tai lisäksi moraalinen vastuu kanssaihmistemme hyvinvoinnista?

Tällä hetkellä prosentti nuorista eläköityy alle 25-vuotiaana.

– Suurin syy työkyvyttömyyseläkepäätökseen ovat mielenterveysongelmat. Yhteiskunta ja työelämä vaativat tervehdyttämistä. Ehkä osaan ongelmista löytyisi vastaus, jos pysähtyisimme miettimään työntekijän työkyvyn lisäksi työn tekemisen kohdetta: kenelle, miksi ja millaista työtä teemme? kysyy Teea Jäske.

Image icon TeaJäske.jpg

Tekijä

Tilaa Tiedonantaja!

Piditkö lukemastasi? 
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!

 

 

 

 

Kotimaa

Kommentit (7 kpl)

Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä

Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.