Ukrainan kommunistit taistelevat toimintaoikeuksiensa puolesta
Ukrainassa käydään sisällissotaa, ja maa on nopeasti luisumassa taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen tuhoon, toteaa Ukrainan kommunistisen puolueen keskuskomitea.
Sodan ohella tavallista kansaa kurittaa joukkotyöttömyys, rahanpuute sekä toivottomuus. Ne, joilla on mahdollisuus paeta ulkomaille, sen myös tekevät.
Samalla Ukrainan valtaapitävä hallitus yrittää tuhota maan poliittisen opposition, toteaa Ukrainan kommunistinen puolue, jonka toimintaa pyritään tekemään mahdottomaksi juuri ennen lokakuisia parlamenttivaaleja.
Kesällä Ukrainan viranomaiset haastoivat maan kommunistisen puolueen oikeuteen ”maanpetoksellisesta toiminnasta.” Puoluetta vastaan on nostettu satoja syytteitä.
Kaksi oikeuskäsittelyä on jo käyty, mutta prosessi jatkuu vielä. Kommunistinen puolue joutui kesken oikeudenistuntoja äärioikeistolaisten hyökkäyksen kohteeksi, ja sen asianajajia häirittiin. Ukrainan kommunistisen puolueen mukaan tämä osoittaa, ettei Ukrainassa ole tällä hetkellä mahdollista käydä oikeutta sivistyneesti eikä maassa kunnioiteta oikeusjärjestelmän periaatteita, vaikka maa on paperilla sitoutunut niin sanottuihin ”eurooppalaisiin arvoihin”.
Seuraava käsittely pidetään Kiovassa tänään, 4. syyskuuta.
Ukrainan kommunistinen puolue on kiitollinen kaikesta solidaarisuudesta, jota se on saanut kamppailussaan demokratian puolesta fasismia ja nationalismia vastaan. Puolue kertoo jatkossakin tarvitsevansa kaiken mahdollisen tuen.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Etelä-Vietnamin vapautumisen ja kansallisen yhdistymisen 50-vuotispäivä on historiallinen virstanpylväs, joka symboloi Vietnamin muuttumista sodan runtelemasta kansakunnasta dynaamiseksi, nousevaksi taloudeksi, jonka kasvu on jatkunut vuosikymmeniä. Maanlaajuinen muistotilaisuus noudattaa teemaa: ”Kevään 1975 suuri voitto – kansallisen yhtenäisyyden voima, pyrkimys rauhaan, kansalliseen itsenäisyyteen ja tahto yhdistyä”.
Vietnamin sota oli osa kylmä sotaa. Neuvostoliitto oli noussut suurvallaksi pystyttyään lyömään Hitlerin joukot itärintamalla ja kukistamaan fasismin. Useita Euroopan maita otti sosialistisen kehityssuunnan.
YHDYSVALLOISSA VALLITSI 1950- luvulla ja –60-luvun alkuvuosina kylmän sodan hengessä lietsottu kommunismin leviämisen pelko. Siihen liittyen maan sotilaalliset toimet Vietnamissa saivat alkuun myös laajaa tukea. Kun alkoi näyttää siltä, että Vietnamiin piti lähettää yhä enemmän nuoria miehiä ilman selvää sotastrategiaa ja tavoitteita, alkoi yleinen mielipide kääntyä. Samaan aikaan mustien kansalaisoikeusliike laajeni ja voimistui. Sota alkoi niellä varoja, joita olisi tarvittu kotimaassa julkisiin palveluihin.