Ukrainan kommunistit taistelevat toimintaoikeuksiensa puolesta
Ukrainassa käydään sisällissotaa, ja maa on nopeasti luisumassa taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen tuhoon, toteaa Ukrainan kommunistisen puolueen keskuskomitea.
Sodan ohella tavallista kansaa kurittaa joukkotyöttömyys, rahanpuute sekä toivottomuus. Ne, joilla on mahdollisuus paeta ulkomaille, sen myös tekevät.
Samalla Ukrainan valtaapitävä hallitus yrittää tuhota maan poliittisen opposition, toteaa Ukrainan kommunistinen puolue, jonka toimintaa pyritään tekemään mahdottomaksi juuri ennen lokakuisia parlamenttivaaleja.
Kesällä Ukrainan viranomaiset haastoivat maan kommunistisen puolueen oikeuteen ”maanpetoksellisesta toiminnasta.” Puoluetta vastaan on nostettu satoja syytteitä.
Kaksi oikeuskäsittelyä on jo käyty, mutta prosessi jatkuu vielä. Kommunistinen puolue joutui kesken oikeudenistuntoja äärioikeistolaisten hyökkäyksen kohteeksi, ja sen asianajajia häirittiin. Ukrainan kommunistisen puolueen mukaan tämä osoittaa, ettei Ukrainassa ole tällä hetkellä mahdollista käydä oikeutta sivistyneesti eikä maassa kunnioiteta oikeusjärjestelmän periaatteita, vaikka maa on paperilla sitoutunut niin sanottuihin ”eurooppalaisiin arvoihin”.
Seuraava käsittely pidetään Kiovassa tänään, 4. syyskuuta.
Ukrainan kommunistinen puolue on kiitollinen kaikesta solidaarisuudesta, jota se on saanut kamppailussaan demokratian puolesta fasismia ja nationalismia vastaan. Puolue kertoo jatkossakin tarvitsevansa kaiken mahdollisen tuen.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Tarkalleen tänään 10. heinäkuuta vuonna 1985 Ranskan valtio pommitti Greenpeacen Rainbow Warrior-aluksen upoksiin. Pääoman keinot ovat kehittyneet: räjäyttävät pommit ovat saaneet rinnalleen mm. SLAPP-kanteet, sääntelyrakenteita ja markkinamekanismeja, jotka pyrkivät hiljentämään kansalaisyhteiskuntaa. Neljä vuosikymmentä myöhemmin ympäristöaktivismia ei ole vaimennettu.
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.