Ukrainan kommunistit taistelevat toimintaoikeuksiensa puolesta
Ukrainassa käydään sisällissotaa, ja maa on nopeasti luisumassa taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen tuhoon, toteaa Ukrainan kommunistisen puolueen keskuskomitea.
Sodan ohella tavallista kansaa kurittaa joukkotyöttömyys, rahanpuute sekä toivottomuus. Ne, joilla on mahdollisuus paeta ulkomaille, sen myös tekevät.
Samalla Ukrainan valtaapitävä hallitus yrittää tuhota maan poliittisen opposition, toteaa Ukrainan kommunistinen puolue, jonka toimintaa pyritään tekemään mahdottomaksi juuri ennen lokakuisia parlamenttivaaleja.
Kesällä Ukrainan viranomaiset haastoivat maan kommunistisen puolueen oikeuteen ”maanpetoksellisesta toiminnasta.” Puoluetta vastaan on nostettu satoja syytteitä.
Kaksi oikeuskäsittelyä on jo käyty, mutta prosessi jatkuu vielä. Kommunistinen puolue joutui kesken oikeudenistuntoja äärioikeistolaisten hyökkäyksen kohteeksi, ja sen asianajajia häirittiin. Ukrainan kommunistisen puolueen mukaan tämä osoittaa, ettei Ukrainassa ole tällä hetkellä mahdollista käydä oikeutta sivistyneesti eikä maassa kunnioiteta oikeusjärjestelmän periaatteita, vaikka maa on paperilla sitoutunut niin sanottuihin ”eurooppalaisiin arvoihin”.
Seuraava käsittely pidetään Kiovassa tänään, 4. syyskuuta.
Ukrainan kommunistinen puolue on kiitollinen kaikesta solidaarisuudesta, jota se on saanut kamppailussaan demokratian puolesta fasismia ja nationalismia vastaan. Puolue kertoo jatkossakin tarvitsevansa kaiken mahdollisen tuen.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on käynnistänyt radikaalin deregulaatiokampanjan, jonka tavoitteena on purkaa sääntelyä, josta yrityslobbarit eivät pidä – mukaan lukien sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät normit. EU:ssa on nähty deregulaatiota aiemminkin, mutta tällä kertaa tilanne on hyvin erilainen: purkuhanke on paitsi huomattavasti laajempi ja armottomampi, myös ennennäkemättömän laajasti hallitusten ja Euroopan parlamentin tukema.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin leikkauksilla Etelä-Afrikan ulkomaanapuun ja tuontitulleilla on kielteisiä vaikutuksia. Trump on nostanut Etelä-Afrikan esimerkiksi maasta ja ”huonosta toimijaista”, jota pitää rangaista. ”Etelä-Afrikassa tapahtuu kauheita asioita”, Trump julisti helmikuun alussa. Sittemmin Trump allekirjoitti asetuksen, joka kieltää ulkomaisen avun Etelä-Afrikalle, sillä perusteella, että Etelä-Afrikan hallitus harjoittaa rotuun perustuvaa syrjintää valkoista vähemmistöväestöä kohtaan.