Uusi hävittäjäkauppa kansallinen katastrofi?

HX-hävittäjähankkeessa eli Hornetin korvaajan ennenaikaisessa ostossa on ainekset kansalliselle katastrofille: ajallista ja rahallista mittakaavaa on vaikea ymmärtää.

Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon laitoksen johtaja eversti Petteri Kajanmaa kirjoitti tutkimusselosteessaan Sotilasstrategia – Yksinkertainen, vaikea sota, Maanpuolustuskorkeakoulu 2021: ”Järkevien valintojen tekeminen vaatii harkitsevaista tulevaisuuden ja menneisyyden tarkastelua. Poliittisten toimintalinjojen päättäjien ja sotilasstrategioiden laatijoiden täytyy määritellä yhteiset olettamukset strategiansa vaikutuksista, seurauksista ja riskeistä huolellisesti ja analyyttisesti. Ilman tiukkaa analyysia nämä päätökset voivat aiheuttaa merkittäviä riskejä yhteiskunnalle etenkin, kun käytettäviä resursseja on yhä vähenevä määrä.”

Suomea on suomalaisten kenraalien välityksellä Yhdysvaltojen ohjauksessa viety tilanteeseen, jonka riskeistä eversti Kajanmaa varoittaa. Ilman tiukkaa analyysia kenraalit ovat uusimassa tehottomia ilmasodankäynnin välineitä, joita uskotellaan käytettävän jopa 2060-luvulle saakka!

Elintarvikekaupassa puhuttaisiin parasta ennen -päiväyksen jo ohittaneista tuotteista. Asekaupassa niistä puhutaan tulevaisuuden turvana, välttämättömänä pelotteena.

Hornetien käyttöikä väitettyä pidempi

Horneteja voidaan käyttää vielä pitkään. Uusien koneiden hankinnan valmistelu olisi oikeasti ajankohtainen vasta vuonna 2030 – tarvittaessa paljon myöhemminkin.

Kenraalit haluavat työntää Hornetit hätiköiden ennenaikaiseen vaihtoon.

Tämä on suuri harhautus. Horneteilla voidaan lentää paljon pidempään kuin nyt julkisuudessa uskotellaan. Uudet koneet halutaan käyttöön vuodesta 2025. Kenraalimajuri Jarmo Lindberg olisi Ilmavoimien komentajana halunnut ne vaihdettaviksi jo vuodesta 2015 alkaen, kuten hän itse sanoi Ilta-Sanomille 6.11.2008.

Mihin perustuu tällainen hätä koneiden hankinnan aikaistamiseen yli 10 vuodella? Se perustuu valheellisiin väitteisiin Hornetien käyttöiän loppumisesta. Hornetien uusintaan ei ole todellista teknistä syytä.

USA kiirehtii kauppaa

Suomalaisia kenraaleja on kannustanut jakamaan väärää tietoa Yhdysvaltojen näkemys, että sen liittokunnan – ja myös kumppanimaa Suomen – tulisi vaihtaa taistelukoneet nopeasti amerikkalaisiin F-35-hävittäjiin, riippumatta nyt käytössä olevien Hornet-koneiden kunnosta.

Yhdysvallat haluaa yhtenäisen lentokaluston Euroopan Nato-maille ja kumppanilleen Suomelle. Tämän sai kokea Norja, jolle Yhdysvallat myi F-35-hävittäjän poliittisella ohjauksella ja painostuksella.

Samaa taktiikka käytetään Suomen konekaupoissa.

Naton pääsihteeri – entinen Norjan pääministeri – Jens Stoltenberg antoi Ruotuväki-lehdelle (11.4.2019) laajan haastattelun, jossa kehui Suomen läheistä kumppanuutta ja oli tyytyväinen Naton puolesta Hornet-hävittäjien uusimiseen: ”Suomen suunnitelmat vanhan lentokaluston korvaamiseksi uusilla moderneilla koneilla on tervetullut. Luonnollisesti kaikki hankintapäätökset ovat kuitenkin Suomen päätettävissä. Nato kannustaa kumppaneitaan hankkimaan moderneja ja suorituskykyisiä koneita.”

Pääsihteeri korosti, että Natolle on tärkeää kumppaneiden kaluston yhteensopivuus Nato-maiden kaluston kanssa.

Samassa Ruotuväen numerossa juuri tehtävässään silloin aloittanut Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Pasi Jokinen toi esiin, että HX-hankkeen huolellisella valmistelulla varmistetaan projektin eteneminen suunnitellun aikataulun mukaan.

”Se tulee olemaan komentajan hanke, joten sitä kautta vastuu on minulla”, vahvisti Jokinen.

Onko vain kenraalimajuri Jokisen harteilla se, että poliitikoille on annettu vääriä tietoja hankinnan tarpeesta ja kiireellisyydestä?

Tietokirjailija Pentti Sainio keskustelemassa Työpaikkojen rauhantoimikunnan puheenjohtaja Tanja Pelttarin kanssa Maanantaiklubilla siitä, kuka tarvitsee uusia hävittäjiä ja mihin. Kuva: Yrjö Hakanen

Perusteiden vääristely

HX- aikataulu on perustunut puolustusministeriön johdolla syötettyyn tietoon hävittäjien elinkaaren pituudesta.

Hornet-lentäjä kenraali Jarmo Lindberg aloitti 1. elokuuta 2014 puolustusvoimain komentajana. Sen jälkeen alkoi uusien hävittäjien hankinnassa tapahtua, ostoajankohdan vauhtia kiihdytettiin.

Ensitöikseen Lindberg järjesteli hankkeen vetäjäksi kaverinsa, Ilmavoimien komentajuudesta silloin juuri eläköityneen kenraalimajuri Lauri Purasen vauhdittamaan Hornetien uusintaa puolustusministeriössä. Aikataulun nopeuttamista auttoi ministeriön kansliapäällikkö kenraaliluutnantti Arto Räty – jolla on Lindbergin lailla pitkä historia yhteistyöstä Yhdysvaltojen asevoimien kanssa.

Hornetin korvaajan hankinnan perusteiden vääristely alkoi heti työryhmän pikaisesta esiselvityksestä.

Lauri Puranen vakuutteli Ruotuväki-lehdessä (25.6.2015), että ”nykyisten Hornet-hävittäjien elinkaari päättyy vuonna 2030”.

Väitteen valheellisuuden avaa tarkasti Uussota -kirjassa (AtlasArt 2019) pääesikunnan entinen suunnittelupäällikkö eversti Pertti Tervonen: 

”Hankittaessa Hornet-hävittäjät perusarvona oli, että jokaisella koneella voidaan lentää yhteensä noin 6 000 lentotuntia. Arvio oli, että konetta kohti vuosittainen lentotuntimäärä olisi noin 200, joten elinjaksoksi tuli 30 vuotta. Lentotunteja arvioitiin kertyvän vuodessa yhteensä yli 12 000, kaikkiaan 2030-luvun alkuun mennessä 360 000. Toimintakertomusten mukaan vuosittaiset lentotunnit ovat olleet alle 9 000, kuten talousarvioehdotuksissa on asetettu tavoitteeksi.

Lentotunteja on kertynyt 20 ensimmäisen vuoden aikana noin puolet elinjaksolle luvatuista tunneista. Nykytahdilla vuoteen 2030 mennessä pitäisi olla jäljellä noin 90 000 tuntia eli 10 vuotta. Esiselvityksessä ilmoitetaan, että ilmavoimien lentotavan seurauksena jokainen kone on lennetty rakenteellisesti loppuun 4 200 lentotunnilla.”

Koneiden vähäinen käyttö johtuu yksinkertaisesti siitä, että vuonna 1992 Suomelle ostettiin 64 Hornetia, joista puolet on liikaa verrattuna käytettävissä olevaan Ilmavoimien kapasiteettiin lentää koneita.

Ilmavoimat pystyy käyttämään täysipainoisesti 32 konetta. Suuremmalle määrälle ei löydy kapasiteettia, varoja eikä lentäjiä. Siksi koneet ovat olleet vajaakäytöllä.

Nykyisen kaltaisella käytöllä Horneteilla voi lentää 2040-luvun alkuun. Niihin ei tarvita edes uusia, kalliita muutoksia ja päivityksiä, kuten on tehty niitä vanhemmille koneille Yhdysvalloissa ja Kanadassa, vaikka sellaisia suomalaiset kenraalit ovat virheellisesti väittäneet vaadittavan.

”Jokisen eväät”

Ilmavoimien komentaja Pasi Jokinen väitti kesällä 2020, että Hornet-monitoimihävittäjien elinkaaren jatkaminen enintään viidellä vuodella maksaisi peräti 2,4 miljardia euroa.

”Laskelman mukaan hintaa kasvattaa se, että elinkaaripäivitysten lisäksi Horneteihin olisi lisävuosien takia hankittava uusia ilmataisteluaseita.” (Keskisuomalainen 8.6.2020).

Siis koneisiin pitäisi muka hankkia uusia ohjuksia siksi, että niillä lennettäisiin viisi vuotta lisää?

Kenraali ilmiselvästi tuki ylimitoitetulla 2,4 miljardin kustannuksella suunnitelmaa ostaa Hornetin korvaaja mahdollisimman pian. Epäilystä herättävän kustannusarvion mukaan muutaman vuoden lisäajan saaminen Horneteille maksaisi peräti neljäsosan siitä, millä saataisiin 64 upouutta konetta.

Ei tietenkään, eikä Jokisen väitettä kukaan asiantuntija usko.

”Jokisen eväät” oli yksi kohtaus HX-hankenäytelmässä, jolla kenraalit saivat eduskunnalta määrärahat uusien hävittäjien ostoon joulukuussa 2020.

Kenraalien puheiden epäilijöitä on leimattu epäisänmaallisiksi. Epäilijät eivät muka ymmärrä, että Suomea pitää puolustaa hinnalla millä hyvänsä, vaikka ei edes tiedetä, mitä ostoksella tehdään ja mitä se loppujen lopuksi maksaa.

Tutkimukset kertovat toista

Kenraalit hokevat vuoron perään, että Hornet menee aivan pian epäkuntoon, vaikka todistusaineisto kertoo päinvastaista.

Esimerkiksi Kanada on pitkittänyt F-35-koneiden hankintaa kustannussyistä ja lentää päivitetyillä – yli kymmenen vuotta suomalaisia koneita vanhemmilla – Horneteilla ainakin vuoteen 2032 asti.

HX-hankejohtaja Lauri Puranen on kertonut, kuinka suomalaiset koneet ovat harjoitelleet ilmataistelua niin paljon, että siitä johtuva rakenteiden väsyminen syö elinkaarta enemmän kuin muilla mailla.

Purasen väite on valtion Teknologian tutkimuskeskuksen VTT Oy:n virallisten tietojen mukaan hölynpölyä.

Hornet-päivitykset tehtiin vuosina 2004–2010 ja 2012–2016, jolloin oli kyse asejärjestelmien parannuksista ja lisäyksistä. Ne maksoivat yhteensä noin kaksi miljardia euroa.

USA:n ja Kanadan Hornetien lentotuntimäärät ovat paljon suuremmat kuin Suomen koneiden.

Joulukuussa 2019 julkaistu yhdysvaltalainen tutkimus toteaa, että monilla laivaston ja merijalkaväen perus-Horneteilla on lennetty enemmän kuin 8 000 tuntia ilman suuria päivityskuluja. Suomalaisilla Horneteilla ei ole lennetty edes puolta tuosta tuntimäärästä.

Yhdysvalloissa perus-Horneteja aiotaan myös uudistaa Super Hornetien kykyisiksi paikkaamaan F-35-koneiden toimitusten myöhästymisiä.

Toistetaanko Hornet-kaupan virhe?

Moni ihmettelee, miten Suomella on varaa ostaa uudet hävittäjät vähällä käytöllä olleiden Hornetien tilalle, kun öljyrikas Norjakin lensi F-16-hävittäjillään 10 000 tuntia per kone.

Norjalla olisi tietysti ollut varaa uusia koneensa aikaisemmin, mutta valtio ei ollut halukas rahan haaskaukseen, eikä ennenaikaiseen uusintaan ollut mitään tarvetta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n tulisi selvittää hallitukselle, onko Hornetien ennenaikainen romutus kansantaloudellisesti kestävä ratkaisu.

Täyttääkö kaavailtu 64 uuden hävittäjän määrä tarkoituksenmukaisuuden vaatimuksen, kun nyt tiedetään, että määrässä on puolet liikaa Ilmavoimien kykyyn ja tarpeeseen nähden?

Ilmavoimat on käyttänyt 62:ta hävittäjää yhteensä 8 825 tuntia vuodessa, eli konetta kohden on lennetty vain 142 tuntia. Jos koneita ostetaan puolet suunnitellusta määrästä eli noin 30, niihin riittäisi lentäjiä ja rahaa täysipainoiseen käyttöön ja kustannushyöty olisi huomattava. Puolet pienemmällä rahamäärällä saavutettaisiin sama lentäjien taitotaso kuin nykyisinkin.

Hankinnasta kertyvä säästö olisi ostovaiheessa noin viisi miljardia euroa ja vuosikymmenten käytössä ainakin kymmenen miljardia.

Jos HX-hankkeen nimissä ostetaan noin 60 konetta, ostetaan teoreettisesti puolet koneista seisomaan käyttämättöminä. Onko Suomella varaa toistaa sama virhe kuin nykyisiä Hornet-hävittäjiä hankittaessa, vieläpä huomattavasti kalliimmalla?

Luku Pentti Sainion uudesta kirjasta Kansakunta kenraalien käsissä, (väliotsikot Tiedonantajan toimitus).

Julkaistu Tiedonantajan numerossa 11/2021