Uusi turvallisuussopimus tarpeen

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 46 / 12.12.2008

Helsingissä viikko sitten pidetty Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin ulkoministerikokous päättyi laihahkoin tuloksin. Yhteistä julkislausumaa ei saatu hyväksytyksi. "Venäjä lähti Helsingistä tyhjin käsin", ilkkui Helsingin Sanomat. Lehti tyrmäsi Venäjän ehdotuksen uudesta yleiseurooppalaisesta turvallisuussopimuksesta väittämällä, että ehdotus tähtää vain Venäjän vaikutusvallan lisäämiseen ja "aiempien saavutusten" mitätöimiseen, millä lehti tarkoitti Etyjin ohella EU:n ja Naton "vapaaehtoista laajenemista".

Todellisuudessa viimeaikaiset tapahtumat – muun muassa Naton jatkuva laajeneminen kohti Venäjän rajoja, USA:n ohjuskilpijärjestelmän pystyttäminen itäiseen Keski-Eurooppaan ja Georgian hyökkäys Etelä-Ossetiaan – osoittavat, että Euroopan nykyiset turvallisuusrakenteet toimivat huonosti ja että tarvitaan niiden uudistamista.

Helsingin Sanomien vääristelevässä tulkinnassa Venäjän aloitteesta luotetaan siihen, että lukijat eivät ole perillä asioiden oikeasta laidasta Presidentti Dmitri Medvedev selosti Venäjän aloitetta jo viime kesäkuussa Berliinissä, ja ulkoministeri Sergei Lavrov on selvittänyt maansa kantaa muun muassa lukuisissa haastatteluissa, joista yksi julkaistiin saksalaisessa Süddeutsche Zeitungissa lokakuussa.

Lavrov oikaisi heti aluksi väitteet, joiden mukaan Venäjä kaavailee sulkevansa ehdottamastaan turvallisuusjärjestelmästä pois joitakin euroatlanttisen alueen maita tai eurooppalaisia ja euroatlanttisia järjestöjä. Sopimuksen tulee sisältää kaikki maat Atlantilta Vladivostokin, Lavrov sanoi.

Kun Lavrovilta kysyttiin, mitä roolia USA näyttelisi tässä turvallisuusjärjestelmässä, Lavrov vastasi: "Täsmälleen samaa roolia kuin kaikki muut osanottajat ilman poikkeusta, koska tämän ehdotuksen päätarkoitus on luopua nykyisestä järjestelmästä, joka on epäonnistunut ja osoittanut kyvyttömyytensä konfliktien ja kriisien estämisessä suurelta osin siksi, että suuret läntiset toimijat ovat totaalisen kyvyttömiä luopumaan Nato-keskeisyyden käsitteestä ja logiikasta. Presidenttimme ehdotukset perustuvat välttämättömyyteen toteuttaa käytännössä periaatteita, jotka jokainen on allekirjoittanut mutta joita jostain syystä ei ole muutettu toiminnaksi."

Lavrov korosti ennen kaikkea turvallisuuden jakamattomuuden periaatetta, jonka mukaan kenenkään ei tulisi tavoitella suurempaa turvallisuutta toisten kustannuksella. Hän teki rinnastuksen ponnisteluihin finanssikriisin voittamiseksi ja piti välttämättömänä varmistaa, että minkään yksittäisen maan toiminta suuremman finanssiturvallisuutensa saavuttamiseksi ei tapahdu muiden kustannuksella. "Tätä logiikkaa tulisi soveltaa myös sotilaallis-poliittisiin turvallisuuskysymyksiin."

Jokaisen euroatlanttisen alueen kumppanimaan täytyy päästä mukaan näihin keskusteluihin tasa-arvon pohjalta, Lavrov tähdensi. Siksi Venäjä näkee hyvin tärkeän USA:nkin yhtenä vertaistensa joukossa, sillä on mahdotonta kuvitella tulevaa tilannetta, jossa USA yksin (tai jokin muu maa yksin) tekee päätöksiä, joilla on suunnaton merkitys ja seuraukset kaikille, kun taas muiden mielipide sivuutetaan.

"Meillä on jo ollut esimerkkejä, mukaan lukien sota Irakissa, Naton laajentaminen ja ohjustentorjuntajärjestelmän rakentaminen, jolloin päätökset tehtiin yhdessä pääkaupungissa ja kaikki muut pakotettiin vastaamaan näiden päätösten seurauksista. Tämä on täsmällinen syy nykyisen järjestelmän kyvyttömyyteen tarjota yhtäläistä turvallisuutta kaikille."

Venäjän ehdotusta ei haudattu Helsingissä. Etyjin puheenjohtajana ensi vuonna toimivan Kreikan ulkoministeri Dora Bakoyannis ehdotti pidettäväksi ulkoministerien epävirallisen erityisistunnon ensi vuoden alkupuoliskolla Ateenassa Venäjän aloitteesta keskustelemiseksi.

Lavrov totesi Helsingin kokouksen jälkeen, että on tärkeää toteuttaa tällainen kokous ja että Venäjä täsmentää aloitettaan lähitulevaisuudessa. Venäläisten mukaan turvallisuussopimuksen pitäisi käsitellä ainakin turvallisuuden jakamattomuutta, asevalvontaa ja alueellisten konfliktien ratkaisemista "Meillä ei ole mitään harhakuvia. Tämä työ tulee olemaan vaikea Mutta asiat pysyvät ja ne täytyy saada ratkaistuiksi", Lavrov sanoi.

ERKKI SUSI