Vaihtoehto Helsingin palvelujen ”lahtauslistalle”
Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen (kok) ajama yli 80 lähipalvelun lopettamislista rikkoo Euroopan unionin esittämiä kestävän kaupunkikehityksen periaatteita. EU suosituksen mukaan kaupunkien peruspalvelut pitäisi järjestää kävelyeräisyydellä kodeista.
Lähipalveluja puolustavan Peli seis! –kampanjan selvitys osoittaa, että myös kuuden suurimman suomalaisen kaupungin vertailussa sovellettu EU:n indikaattoria lievempi 700 metrin kävelyetäisyys edellyttää lähipalvelujen karsimisen sijasta niiden lisäämistä.
Kansalaisliike vei selvityksen ja siihen perustuvan aloitteen palvelujen kehittämisestä 11. tammikuuta kaupunginhallitukselle. Kun sen kokoomuslainen puheenjohtaja ei suostunut ottamaan lähetystöä vastaan sisätiloissa, kutsui Peli seis! –kampanjan vetäjiin kuuluva Heikki Takkinen kaupunginhallituksen jäsenet ulos. Kymmenet vihaiset helsinkiläiset vihelsivät pilliä ja näyttivät punaista korttia lähipalvelujen karsimiselle.
Lähtökohdat uusiksi
Peli seis! –kampanjan selvitys perustuu EU:n kestävän kaupunkikehityksen indikaattoreihin, kuuden suurimman kaupungin (Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku ja Vantaa) raporttiin vuodelta 2008 ja Helsingin palveluista alueittain netissä saatavilla oleviin tietoihin.
– Kestävän kaupunkikehityksen indikaattoreiden perusteella palveluverkon tarkastelun koko lähtökohta pitää vaihtaa: Lähipalvelujen verkostoa on huomattavasti laajennettava. Tämä on tärkeää paitsi palvelujen tasavertaisen saatavuuden myös liikenteen aiheuttamisen ilmastopäästöjen vähentämiseksi, aloitteessa todetaan.
Monet lähiöt ”palvelukuopassa”
EU:n indikaattorissa peruspalveluilla tarkoitetaan julkista perusterveydenhuoltoa, peruskouluja, lasten päiväkoteja, joukkoliikenteen reittejä sekä lähikauppoja, kierrätyspalveluja ja viheralueita. Niiden pitäisi kaupungeissa olla 15 minuutin kävelyetäisyydellä.
Helsingissä vain päiväkoti ja peruskoulun ala-aste löytyy kaikista kaupunginosista. Tämä ei kerro vielä sitä, onko esimerkiksi päiväkodissa tarpeeksi paikkoja.
Peli seis! –kampanjan selvitys osoittaa, että Helsingin kaupunginosista puuttuu 11 yläasteen koulua, 26 lukiota (tai ne pitäisi sijoittaa tasaisemmin eri puolille), 15 kirjastoa, 23 terveysasemaa, 16 vanhustenpalvelujen toimipaikkaa ja 7 nuorisotilaa.
Varsinaisessa ”palvelukuopassa” ovat Tapaninvainio, Itä-Pakila, Viikinmäki, Pihlajisto, Herttoniemenranta, Puotila, Vartioharju, Vesala, Rastila ja Meri-Rastila, joista puuttuu 4 – 6 selvitetyistä kahdeksasta julkisesta peruspalvelusta. Viidestäkymmenestä kaupunginosasta vain 13:sta löytyivät kaikki keskeiset peruspalvelut.
Peli seis!
Kaupunginhallitus laittoi Pajusen esityksen pöydälle. Kokoomus halua jatkovalmistelun tapahtuvan Pajusen listan pohjalta. Kaupunginvaltuuston enemmistön Yrjö Hakasen (SKP & Helsinki-listat) aloitteesta hyväksymä ponsi edellyttää kuitenkin kokonaan uutta valmistelua, jossa kuullaan asukkaita ja asiantuntijalautakuntia ennen uuden esityksen tekemistä. Kaupunginhallituksessa SDP ja VAS esittivät tätä, mutta vihreiden kanta jäi epäselväksi.
Puoluepoliittisesti sitoutumaton Peli seis! –kampanja järjestää alueellisia tilaisuuksia, joihin päättäjät kutsutaan kuulemaan asukkaita. Se korostaa, että lähipalvelujen parantaminen on asetettava etusijalle, kun ohjataan kaupungin 800 miljoonan euron kassavaroja ja päätetään, miten käytetään liikelaitosten voittoja, joita Helsinki saa viime vuodelta yli 250 miljoonaa euroa.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Suomen hallituksen lyhytnäköiset ja suhteettomat leikkaukset uhkaavat perusoikeuksiamme, oikeuttamme kulttuuriin ja hyvinvointiin. Sakset seis! -adressi luovutetaan päättäjille itsenäisyyspäivän aattona 5.12. klo 14-16 Helsingin Kansalaistorilla. Adressin voi allekirjoittaa aina 4.12. asti.
Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.