Vallankumous Stream Cityssä

23.01.2014 - 13:56
(updated: 16.10.2015 - 10:39)
Stream Cityn piskuiseen ja syrjäiseen lännenkylään saapuu kovasti Karl Marxia muistuttava henkilö, joka tuo mukanaan vaarallista aatteellista sanomaa. / Aapo Kukko |

Demokraattinen Sivistysliitto julkaisi 1997 artikkelikokoelman otsikolla Marx ja villi länsi. Tämä kirja tuli epäilemättä mieleen, kun törmäsin syksyllä Oulun Sarjakuvafestivaalilla kotimaiseen lännensarjakuvaan Aave Stream Cityssä (Lempo Kustannus 2012). 

Mikko Mustasaaren yhdessä Aapo Kukon kanssa käsikirjoittaman ja Kukon kuvittaman omaperäisen teoksen kannessa poseeraa tutun näköinen partamies, taustallaan kovakatseisia revolverisankareita.

Mustavalkoinen sarjakuva sijoittuu 1800-luvun Yhdysvaltojen villiin länteen. Stream Cityn piskuiseen ja syrjäiseen lännenkylään saapuu kovasti Karl Marxia muistuttava henkilö, joka tuo mukanaan vaarallista aatteellista sanomaa. Eipä aikaakaan, kun kaupungin alistettu rahvas – intiaanit, prostituoidut ja työn raskaan raatajat – alkavat kyseenalaistaa paikallisten nurkkatyrannien vallan.

Mutta miten käy, kun alistettu luokka tiedostaa asemansa ja nousee barrikadeille haastamaan sortajiaan? Onnistuuko vallankumous vai puhuvatko eliitin aseet sittenkin kovempaa kieltä?

Politiikka sopii sarjakuviin

Aave Stream Cityssä -sarjakuvan kuvallisesta toteutuksesta vastaa kemiläissyntyinen Aapo Kukko, joka kertoo Tiedonantajalle päätyneensä sarjakuvien pariin jo lapsena.

– Luin oikeastaan ensin kuvia ja sitten vasta sanoja. Oli hyvin ymmärrettävää, että pikku hiljaa aloin myös itsekin piirtää sarjakuvatarinoita. Ensimmäiset tarinat syntyivät jo 4-5- vuoden iässä.

Kukon mukaan se kovin juttu oli italialainen sarjakuvataiteilija Hugo Pratt ja hänen Corto Maltese -sarjakuvansa, joihon hän tutustui 10-11-vuotiaana.

– Tarinoiden miellyttävä esteettinen ilme kiinnosti ensisilmäyksellä, mutta tarinoiden kirjallisen arvon ymmärsi täysin vasta vuosia myöhemmin. Omien sarjakuvieni visuaalisuuteen ovat vaikuttaneet myös Korkeajännitykset sekä Tex Willerit, mutta ennen kaikkea Ken Parker: siinä lännensarjakuvassa käsikirjoitukset olivat usein todella hyvin kirjoitettuja.

Kukon mielestä politiikan ja sarjakuvan yhteen liittäminen on erittäin kannatettavaa, sillä sarjakuvan avulla kuka tahansa voi ottaa kantaa. Internet mahdollistaa sen, että teoksensa saa helposti myös laajojen yleisöjen eteen.

– Päällimmäisenä mieleen nousee eräs vaikuttava poliittinen sarjakuvatarina, joka oli juuri edellä mainitusta Ken Parker -sarjasta. Tarina käsitteli bostonilaisten tekstiilityöläisten lakkotoimia 1800-luvun lopulla. Juttu oli piirretty ja kerrottu erittäin korkeatasoisesti, tarinan nimi oli muistaakseni Tehdaslakko. Harvemmin kioskista löytyvä sarjakuva yllättää näin positiivisesti, tuumii Kukko.

Työn alla Turtiaista

Aapo Kukko toteaa, ettei tunne Marxia ja hänen oppejaan mitenkään kokonaisvaltaisesti mutta tutustui Marxin ajatuksiin albumin tekovaiheiden aikana.

– Sarjakuvassa kaivostyöläiset puhuvat lisäarvoteoriasta ja sen epäoikeudenmukaisuudesta. Albumin päähenkilökin on Marxin näköinen mies, joka saapuu junalla pieneen kaivoskylään. Mielestäni konventionaalinen lännentarina yhdistettynä lajityypin epäkonventionaalisiin piirteisiin tekee albumista mielenkiintoisen.

Marx ei tiettävästi koskaan käynyt Yhdysvalloissa. On ehkä vähemmän tunnettu seikka, että Marx kävi kirjeenvaihtoa Yhdysvaltain presidentin Abraham Lincolnin kanssa. Kukko kertoo tutkineensa hieman miesten välisen kirjeenvaihdon taustaa; siitä voisi saada jo oman tarinansa.

Tällä hetkellä Kukolla on suunnittelun alla sarjakuvatarina Arvo Turtiaisen vankilapäiväkirjojen pohjalta.

– Projektista tulee mielenkiintoinen, koska tahdon päästä niin sanotusti itsekin ”kiven sisälle”, niihin ajatuksiin ja tunnelmiin – eräänlaista metodityötä siis. Piirrän nyt myös viikoittain Kansan Tahtoon strippisarjakuvaa, se on hyvä vastapaino pitkien sarjakuvatarinoiden luomiselle, kertoo Aapo Kukko.

Mikko Mustasaari & Aapo Kukko: Aave Stream Cityssä. Lempo Kustannus 2012. 90 sivua.

lempokustannus.wordpress.com

Tekijä

Tilaa Tiedonantaja!

Piditkö lukemastasi? 
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!

 

 

 

 

Kulttuuri