Vammaisten oikeuksille merkittävä voitto

Veikko Päätalo haki 2016 henkilökohtaista apua kotiin päivittäisiin toimiin ja harrastuksiin. Toissijaisesti hän haki palveluasumista kotiin henkilökohtaisen avun turvin. Heinäkuussa 2016 hän sai molemmat päätökset kielteisenä. Perusteluna oli avun saanti omaishoitajalta ja toisaalta virheellinen väittämä, ettei syvästi autistinen Päätalo olisi vaikeavammainen.

Asiaa käsiteltiin kahteen kertaan Helsingin Sosiaali- ja terveysjaostossa, ja vammaistyössä sekä hallinto-oikeudessa. Vuonna 2017 Ystävyyden Suurlähettiläs Petri Virolainen keräsi "Veikko Päätalon taistelu henkilökohtaisesta avusta" adressiin 9000 allekirjoitusta mukaan lukien paperiset allekirjoitukset ja se luovutettiin Helsingin Sote-jaostolle. Adressilla oli ilmeisesti vaikutusta, sillä Helsingin vammaistyö myönsi tuolloin 80 h/apua kuukaudessa määräaikaisesti ja määrärahasidonnaisesti vuodeksi kerrallaan. Valitettavasti Sote-jaosto päätti äänestyksen jälkeen asian alkuperäisen esityksen mukaisesti niin, ettei apua myönnetty.

Valitettavasti Suomessa tämä on yleinen käytäntö, josta on valitettu muun muassa YK:n Vammaisten henkilöiden oikeuksien komitealle. Tässä tapauksessa vaikeavammaisuuden katsottiin totuuden vastaisesti helpottavan kotona ollessa.

- Helsingin hallinto-oikeus puolestaan päätyi Sote-jaoston kanssa väittämään, ettei veljeni olisi vaikeavammainen päivittäisten toimien suhteen, ja että hänellä ei olisi voimavaroja määritellä avun tarvetta. Hallinto-oikeus totesi, että veljeni on kuitenkin vaikeavammainen mitä tulee vapaa-ajan toimiin, kertoo Veikko Päätalon sisar Reetta Riipinen. Riipinen on käytännössä hoitanut oikeustaistelun Päätalon oikeuksista.

Valitettavasti Suomessa tämä on yleinen käytäntö, josta on valitettu muun muassa YK:n Vammaisten henkilöiden oikeuksien komitealle. Tässä tapauksessa vaikeavammaisuuden katsottiin totuuden vastaisesti helpottavan kotona ollessa.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset

Asian käsittely jatkui Korkeimmassa Hallinto-oikeudessa joulukuussa 2018. Juhannusviikolla 2020 päätös vihdoin saapui. Korkein Hallinto-oikeus totesi yksimielisesti, että Päätalo on vaikeavammainen ja hänellä on voimavaroja määritellä avun tarpeensa. Sen hänelle tulee myöntää henkilökohtaista apua päivittäisiin toimiin kotiin avun tarpeen mukaan. Hän sai myös myönteisen palveluasuspäätöksen.

- KHO jopa moitti Hallinto-oikeuden tapaa tulkita lakia, niin, että minulla sisarena olisi velvollisuus avustaa veljeäni silloin, kun hän ei saa tarvitsemaansa apua kunnan järjestämänä. Päätös oli kaiketi historiallinen, sillä en ole kuullut muista puhevammaisista lapsuusiän autismin diagnoosilla olevista, jotka saisivat henkilökohtaista apua päivittäisiin toimiin kotiin, Riipinen toteaa.

Tästä päätöksestä syntyi jonkinlainen ennakkopäätös ja suunnan näyttäjä myös muille puhevammaisille autismikirjon henkilöille. Heillä tulee olla samanlainen oikeus valita asuinpaikkansa ja saada henkilökohtaista apua kotiin, niin kuin pitäisi olla muillakin vaikeavammaisilla.

Voimavararajaus edelleen epäkohtana

Vaikka Veikko Päätalon taistelu päättyi voittoon, ei vammaisten tilanne Suomessa ole edelleenkään hyvä. Erityisenä ongelmana etenkin puhevammaisille henkilöille on voimavararajaus. Se tarkoittaa sitä, että itsemääräämisoikeus toteutuu varmasti vain jos henkilö osaa itse määritellä ja ilmaista tarpeensa. Tämä epäkohta on korjattava kun vammaispalvelulakia uudistetaan.

Esimerkiksi Autismiliitto on linjannut, että se voi hyväksyä henkilökohtaisen avun voimavararajauksen ainoastaan siinä tapauksessa, että vammainen henkilö saa aina tarvitsemansa tuen päätöksentekoon ja henkilökohtaisen avun sisällön määrittelyyn. Tuetun päätöksenteon järjestelmä tulisi kirjata selkeästi lainsäädäntöön. Muussa tapauksessa voimavararajaus asettaa vammaiset ihmiset eriarvoiseen asemaan ja rajoittaa autismikirjon ja kehitysvammaisten henkilöiden mahdollisuuksia itsenäiseen elämään.

- Koska kuulimme matkan varrella kymmeniä surullisia tarinoita siitä, kuinka kunnat eri puolilla Suomea eivät ole myöntäneet henkilökohtaista apua autismikirjon ja kehitysvammaisille henkilöille vedoten ns. voimavarapykälään, niin päätimme perustaa ”Voimavararajaus pois uudesta vammaispalvelulaista”-adressin. Siinä on nyt yli 2700 allekirjoitusta, ja toivomme, että ns. voimavararajaus poistetaan kokonaan vammaispalvelulaista syrjivänä ja vanhentuneena. Toivomme, että mahdollisimman moni kävisi nyt allekirjoittamassa adressin, niin saisimme vietyä sanomamme eduskuntaan, kun asia tulee jälleen käsittelyyn. Kiitos kaikille tukijoille. Taistelu vammaisten ihmisoikeuksien puolesta jatkuu, vakuuttaa Riipinen.

Allekirjoita "Voimavararajaus pois uudesta vammaispalvelulaista"-adressi tästä: www.adressit.com/voimavararajaus_pois_uudesta_vammaispalvelulaista