Vanhan vallan vaihtoviikot!
Eduskuntavaaleissa on tälläkin kertaa kyse politiikan suunnasta: miten ja millä ehdoilla Suomea seuraavat neljä vuotta hallitaan. Suomen hallitusten harjoittaman politiikan suunta on viimeisen reilun 20 vuoden aikana ollut selkeä mutta valitettava. Tuloerot ovat kasvaneet, suurtyöttömyys on tullut jäädäkseen, Suomi on alistettu entistä tiukemmin EU:n kurisopimusten alaisuuteen ja Natoa kohti on kuljettu askel askeleelta. Kehitys on ollut samansuuntaista hallituksen kokoonpanosta huolimatta.
Tämän lehden sivulla kolme on lueteltu poliittisia ratkaisuja, joita tekemässä ovat olleet kaikki eduskuntapuolueet – myös ne, jotka vaalien alla vakuuttavat jatkossa toimivansa toisin. Voiko äänestäjä muka luottaa tällaisiin puolueisiin?
Jos haluaa politiikan suunnan muuttamisen reilusti vasemmalle, kannattaa harkita toiseenkin kertaan ennen kuin äänestää puoluetta, joka ilmoittaa olevansa valmis osallistumaan vaalien jälkeen keskustan johdolla muodostettavaan hallitukseen.
Suomen kommunistisen puolueen ehdokkaille annetut äänet ovat vaatimus politiikan suunnan muuttamiseksi. Ne ovat kannanotto työn, perusturvan ja rauhan puolesta.
Samalla ne ovat vastavoiman ja muutoksen näköalojen vahvistamista. Monissa Euroopan maissa puhaltavat jo radikaalit vasemmistolaiset tuulet. Myös Suomen eduskuntaan tarvitaan reilu vasemmistolainen vaihtoehto, joka tukee ay- ja kansalaisliikkeiden vaatimuksia ja kamppailuja suunnan muuttamiseksi.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Mitä sinä olisit valmis tekemään ihmisen ja luonnon riistämisen lopettamiseksi? Hienoa, että sinulla on Tiedonantaja käsissäsi. Olet tarttunut marxilaiseen työvälineeseen. Tämän numeron kannessa nuoret ovat nousseet puuhun. ”Piti saada näkyvä paikka pääministeri Petteri Orpon edustusasunnon edessä järjestetyssä mielenosoituksessa.”
Chilestä Suomeen muuttaneen kirjailijan ja metsäteollisuuden parissa vuosikymmeniä toimineen Luis Astorgan kirja Ikuisesti Suomi: Chileläisen pakolaisen muistelmat julkaistiin tilaisuudessa, joka muistutti enemmän yhteisöllistä heräämistä kuin kirjallista muodollisuutta.
SKP:n rauhanryhmän aktiivi Mervi Grönfors ei niele militaristista selittelyä siitä, että aseet takaisivat turvallisuuden. Hänen mukaansa koko Euroopan keskustelua leimaa vaikeneminen aseiden rumasta kääntöpuolesta. Grönfors peräänkuuluttaa järjen ääntä, rauhanpolitiikkaa ja inhimillisiä ratkaisuja – ei lisää panssareita, ei pelon propagandaa.