Varallisuus- ja kehityserot globaalien ongelmien taustalla
Monet kansainväliset ongelmat kumpuavat suurista varallisuus- ja kehityseroista maailman eri maiden välillä. Jakolinjat köyhän etelän ja rikkaan pohjoisen välillä näkyvät monella tasolla edelleen vahvasti. Kaikki kehitysmaatkaan eivät kuitenkaan ole luokiteltavissa yhteen samankaltaiseen nippuun. Tämä käy ilmi Gaudeamuksen tuoreesta Kehityksen tutkimus –kirjasta.
Kehitysmaat eroavat lähtökohdiltaan merkittävästi toisistaan.
Kehitysmaat eroavat lähtökohdiltaan merkittävästi toisistaan. Maiden vertailussa käytetään tulotason lisäksi esimerkiksi elämänlaatua tarkastelevia mittareita. Kaupunkien elintaso ylittää usein maaseudun, joten muuttoliike virtaa myös kehitysmaiden sisällä. Teollistuminen, konfliktien ehkäiseminen ja tasapainoinen osallistuminen maailmantalouteen muodostavat tärkeät portaat valtionrakennuksessa. Globaaliksi eteläksi kutsutuilla mailla ei ole silti mitään yhdenmukaista etenemistietä.
Maailmankaupan lisäksi ilmasto- ja ympäristökysymykset aiheuttavat jännitteitä pohjoisen ja etelän välille. Kehitysmaat ovat myös keskenään eri tasoilla päästöjen ja luonnonvarojen hyödyntämisen suhteen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat erityisesti köyhimpiin valtioihin. Ympäristökysymyksiä ratkovia liikkeitä syntyy kuitenkin yhä useammin kehitysmaiden paikallisyhteisöjen piirissä.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Alkusyksystä 2021 käynnistetty Tiedonantajan printtilehden palstauudistus on loppusuoralla ja vapuksi tilaajat saavat kotiin uudistuneen lehden. Uudistusta varten pyydettiin lukijapalautetta ja sitä saatiinkin syksyn aikana nettilomakkeella, kirjepostina ja suoraan sähköpostitse runsaasti.
Osuuskunta Tradekan edustajiston vaalin tulos julkistettiin tänään. Kommunistien ja sitoutumattomien listalta valittiin edustajistoon helsinkiläinen Yrjö Hakanen. Äänioikeuttaan käytti noin 51 000 jäsentä.
Vasemmistoliiton äänenkannattaja Kansan Uutiset muuttuu maaliskuussa viikkolehdestä kuukausilehdeksi. Ilmestymiskertojen väheneminen on jatkoa rajulle muutokselle, jossa kaupallinen lehdistö on keskittynyt ja puolueita lähellä olevien lehdistö supistunut.
- 1 / 317
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Etelä-Afrikka ja muut liittoutumattomat valtiot voisivat koota voimansa rauhan kiilan iskemiseksi sotaa käyvien blokkien välille ja lopettaa kriisit, joita ne pakottavat meidät kaikki kohtaamaan, kirjoittaa Mark Waller.
Rauhaa vaikka väkisin.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuonut sodan monella tavalla erityisen lähelle meitä. Se levittää kuolemaa ja tuhoa tavalla, jota ei Euroopassa ole nähty sitten Jugoslavian hajoamissotien. Hyökkääjä on naapurimaamme. Suomessa asuu paljon sekä venäläisiä että ukrainalaisia. Ja media suorastaan vyöryy sotapuhetta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.