Vasemmisto hakee vaihtoehtoa EU:n talouskuripolitiikalle
Eurooppalainen vasemmisto hakee nyt toden teolla vaihtoehtoa Euroopan unionille ja ennen kaikkea Euroopan talous- ja rahaliitto Emulle ja eurolle. Eräs laukaiseva tekijä on ollut vasemmistopuolue Syrizan kamppailu talouskriisin kurimuksessa. Kreikan hallitusvastuussa oleva Syriza on joutunut vaikeuksiin finanssipääoman valtaa edustavan troikan – EU-komission, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n – kanssa.
Syrizan kamppailu on tuonut esiin ne vasemmistolaisen politiikan tekemisen rajat, joita millä tahansa EU-euro-maalla näiden kapitalististen sopimusten puitteissa on, huomauttaa Tiedonantajan päätoimittaja ja Suomen kommunistisen puolueen keskuskomitean jäsen Marko Korvela. Hänen mukaansa viimeistään nyt on käynyt selväksi EU:n ja Emun todellinen luonne finanssikapitalismin ja pääoman kasautumisen rakenteina.
"Monet parikymmentä vuotta sitten esittämämme uhkakuvat ovat käyneet toteen."
– Suomalaisille kommunisteille ja EU-kriittisille voimille tämä ei tullut yllätyksenä. Meillähän esimerkiksi Vaihtoehto EU:lle -liike nosti jo Suomen Emu-jäseneksi liittämisen yhteydessä esille lukuisia epäilyksiä siitä, mihin talous- ja rahaunioni johtaa. Vaikka jälkiviisaus ei sinänsä lämmitä, nyt voimme todeta, että monet parikymmentä vuotta sitten esittämämme uhkakuvat ovat käyneet toteen, jopa vielä suuremmin kuin mitä osattiin vielä siinä vaiheessa nähdä.
Korvela muistuttaa, että päätös Suomen Emu-jäsenyydestä tehtiin erittäin epädemokraattisesti Paavo Lipposen (SDP) sateenkaarihallituksen aikana, jossa mukana olleet demarit ja vasemmistoliitto siunasivat onnettoman kehityksen.
– Tämä EU-konsensus on leimannut suomalaisen vasemmiston enemmistön ja ay-liikkeen eliitin kritiikitöntä suhtautumista Euroopan integraatiokehitykseen, olipa kyse sitten politiikasta tai taloudesta, väittää Korvela.
Vaihtoehtoisia aloitteita
Nyt Euroopassa käydään siis keskustelua vaihtoehdoista.
Eräs foorumi on Kreikan entisen valtiovarainministerin, talousasiantuntija Yannis Varoufakisin aloitteesta syntynyt DiEM25, jonka tavoitteena on ”demokratisoida” Euroopan unioni vuoteen 2025 mennessä. DiEM25:n manifestissa todetaan, että sen tavoitteena on estää unionin hajoaminen ja uudelleenmuotoilla EU:n agenda sen niin sanotun sosiaalisen ulottuvuuden kautta.
Toinen merkittävä aloite on Plan B eli ”Suunnitelma B”. Se on henkilöitynyt ranskalaiseen europarlamentaarikkoon Jean Luc Mélenchoniin.
"Suunnitelma B on koonnut taakseen merkittäviä vasemmistolaisia voimia Euroopasta."
– Mélenchon on mielenkiintoinen hahmo. Hän on syntynyt Marokossa ja ollut muun muassa Ranskan opetusministerinä vuosituhannen alkupuolella. Mélenchonilla on trotskilainen tausta ja hän on Marxinsa lukenut, mutta siitä huolimatta tuki vielä jokin aika sitten EU:n liittovaltiokehitystä. Sittemmin Mélenchon on todennut, että unioni on enemmän osa ongelmaa kuin ratkaisua. Suunnitelma B on koonnut taakseen merkittäviä vasemmistolaisia voimia Euroopasta, kuvaa Korvela.
Kolmas maininnan arvoinen aloite on kesällä alkunsa saanut Left Exit (Lexit), vasemmistolainen tie ulos Euroopan unionin ikeen alta. Sen ensimmäinen allekirjoittaja on radikaalivasemmistolainen legenda Tariq Ali ja hänen perässään liuta merkittäviä vasemmistolaisia poliitikkoja, intellektuelleja ja vaikuttajia eri puolilta Eurooppaa.
– Left Exitin vasemmistolaisen vaihtoehdon vetoomusteksti julkaistiin kokonaan käännettynä Tiedonantajassa syksyllä. Mielestäni se on erittäin hyvä keskustelualoite, jolla haetaan ratkaisuja muun muassa Iso-Britannian Brexitin asettamalle haasteelle, sanoo Korvela.
Konferenssi Tanskassa
Tanskassa järjestetään 19.-20. marraskuuta kaksipäiväinen konferenssi Alternatives to the Europe of austerity, jossa pohditaan monesta näkökulmasta vasemmiston vaihtoehtoa eurolle, Emulle ja Euroopan unionille. Konferenssin kokoonkutsujat ovat Tanskan Enhedslisten sekä Ruotsin vasemmistopuolue Vänsterpartiet.
– Voisi ajatella, että Tanskassa kohtaavat kaikki edellä mainitut keskustelualoitteet ja -foorumit. Tarkoituksena on pohtia sekä EU:n olemusta, vaihtoehtoisen politiikan mahdollisuuksia ja konkreettisesti miettiä niitä toiminnan tapoja ja taktiikoita, miten vasemmisto lähtee kamppailemaan toisenlaisen Euroopan puolesta.
Korvela on keskusteluissa mukana SKP:n edustajana. Mielenkiintoista on, että konferenssiin osallistuu Suomesta myös vasemmistoliiton väkeä. Esimerkiksi vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson pitää puheenvuoron konferenssissa sunnuntaina. Merkitseekö tämä sitä, että vasemmistoliiton EU- ja europolitiikassa on tapahtunut perustavaa laatua oleva muutos, se jää Korvelan mielestä vielä nähtäväksi.
SKP:n EU- ja europoliittinen linja on ollut Korvelan mukaan selvä ja johdonmukainen: SKP haluaa irti kaikista kapitalistisista rakenteista ja sopimuksista, olipa kyse globaalista, EU:sta tai kansallisesta tasosta.
– Me vaadimme, että Suomi irtautuu EU-kurisopimuksista. EU ja sen talousulottuvuus Emu koostuvat valtioiden välisistä sopimuksista, joista valtaosa on solmittu ilman, että kansalaisilta on selvästi kysytty mielipidettä. Viimeisin näistä on parisen vuotta sitten Suomen eduskunnan – myös vasemmiston – allekirjoittama niin sanottu Euroopan kasvu- ja vakaussopimus, joka kahlitsee Suomen Kreikan kaltaisen talouskuripolitiikan raameihin ja toi mukanaan pankkiunionin, joka tekee meistä kaikista entistä suoremmin seuraavan eurokriisin maksajia. Nämä sopimukset pitää purkaa tai ainakin alistaa kansanäänestykseen, toteaa Korvela.
Ei paluuta historiaan
Kuten SKP kesällä arvioi, Britannian päätös irtautua EU:sta tuo Korvelan mielestä mahdollisuuksia myös vasemmistolle – mutta ei automaattisesti eikä ilman vakavaa pohdintaa. On selvä, että brittien Brexitin ja monen muun EU-euro-maan unionin vastaisessa kritiikissä on vahvoja nationalistisia sävyjä, joihin vasemmisto ei voi yhtyä. Nyt käydään kamppailua siitä, mihin suuntaan EU- ja eurokritiikki kallistuu.
"Me emme voi ajatella, että palautetaan joku historiallinen tilanne, jolloin asiat olivat muka kunnossa."
– Esimerkiksi oman maan kansalaiset tai työläiset ensin - tai rajat kiinni -vaatimukset eivät voi olla kansainvälisen, radikaalin, luokkakantaisen vasemmiston tunnuksia. Meillä ei myöskään ole paluuta mihinkään EU:ta edeltäneeseen kansallisvaltioon. Me emme voi ajatella, että palautetaan joku historiallinen tilanne, jolloin asiat olivat muka kunnossa. Maailma muuttuu ja poliittiset tavoitteet sen mukana, kuten me kommunistit tiedämme. Nämä näkemykset ovat epämarxilaisia eivätkä perustu konkreettisen tilanteen konkreettiseen analyysiin, lataa Korvela.
Suomalaiset kommunistit ovat sitä mieltä, että eurosta, Emusta ja EU:sta pitää päästä eroon. Se ei onnistu kansallisilla ratkaisuilla vaan tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä ja rajat ylittävää luokkataistelua.
Korvelan mielestä on tärkeää, että SKP osallistuu eurooppalaiseen keskusteluun EU:sta ja sen vaihtoehdoista – ja nimenomaan kapitalisminvastaisesta, luokkakantaisesta näkökulmasta.
– Me emme ole vain saamapuolella, vaan meillä on paljon annettavaa eurooppalaiselle vasemmistolle. SKP on ollut mukana muotoilemassa hyvää, sisältölähtöistä EU- ja Emu-kritiikkiä jo pitkään. Nyt sille tiedolle on käyttöä, sanoo Korvela.
Kirjoittajan artikkelit
Katso täältä printtilehden numero 06/2024 juttusisältö.
Tiedonantajan toimitus ja toimisto toivottavat hyvää kesää! Tiedonantajan toimisto on kesälomalla 30. heinäkuuta asti. Verkkokaupan tilaustuotteita ei postiteta joka viikko. Heinäkuussa tilatut tuotteet postitetaan viimeistään elokuun alussa.
- ‹ edellinen
- 3 / 328
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Kun uusista EU:n jäsenkandidaateista neuvottelu nostaa sopimusten uudistamisen poliittiselle agendalle, on päättäjillä se käsitys, että laajentumista tulisi lähestyä “geopoliittisena strategisena investointina”. Eurooppalaisen vasemmiston tulisi kuitenkin kyetä vastaamaan vaihtoehtoisen vision esittämisen haasteeseen.
Ukrainan sodassa alkaa pian kolmas vuosi. Silti sotarintamalla on tapahtunut vain vähän muutoksia. Se on jo puoleksitoista vuodeksi jumittunut karmeaksi ja paljon uhreja vaativaksi asemasodaksi, jossa Ukrainan ja Venäjän osapuolet eivät ole saavuttaneet merkittävää edistystä. Tilannetta analysoi Jacobin-lehden avustaja Charlotte Claes.
Vasemmistokoalitio NPP:n ehdokas Anura Kumara Dissanayake on voittanut Sri Lankan presidentinvaalit. Lähes 7 miljoonaa srilankalaista antoi tukensa NPP-koalition lupaamille sosiaalisille uudistuksille, demokraattisten oikeuksien laajentamiselle, korruption vastaiselle työlle ja julkisten palvelujen rakentamiselle.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.