Alatorniolainen kunnallispoliitikko Eino Lindholm piti ensimmäisen kerran aapiskirjaa kädessään kiertokoulussa Ylivojakkalassa. Eino löysi kirjoista ja työväenliikkeen lehdistä sellaista viisautta, jota hän halusi jakaa köyhille ihmisille. Vasta ilmestynyt Eino Lindholmin elämäkerta ”Kielletyt kirjat” kertoo, kuinka nuori perheenisä salakuljetti hevosella kuusi säkillistä kiellettyjä kommunistisia kirjoja Vojakkalasta Kemijokivarteen Taivalkoskelle ja autokyydissä Kemiin. Kirja kertoo punavangin kohtalosta lapuanliikkeen repimässä Suomessa.
Vastarintaan!
Niin sanottu ”aktiivimalli” on hallitukselta törkeä päätös, toteaa SKP:n Tiina Sandberg.
Kun hallitus ei kykene luomaan työpaikkoja, potkaistaan kostoksi työttömiä, jotka eivät ole tilanteeseen syypäitä.
– Aktiivimalli ei luo yhtään työpaikkaa, se ei paranna ihmisten mahdollisuuksia saada työpaikkaa, sanoo Sandberg.
– Kaikkein kovimmin aktiivimalli iskee maaseudulla ja haja-asutusalueilla, joilla on käytännössä mahdotonta löytää sellaista pätkätyötä, joka vastaisi aktiivimallissa luonnosteltua minimiä 18 tunnin työpätkästä kolmen kuukauden tarkastelujaksolla. Näillä alueilla myös mahdollisuus hakeutua työvoimapoliittiseen koulutukseen on hyvin heikko.
Sandbergin mukaan uudistus olisi voitu välttää helpottamalla pätkätöiden ja Kelan tukien yhteensovittamista niin, että pätkätöiden vastaanottamista olisi helpotettu.
Kiky-sopimus rikki
Ammattiliitoissa hallituksen voimin läpi viety päätös on herättänyt kuhinaa – pitkästä aikaa. Ensimmäisenä ratkaisua on arvostellut Teollisuusliitto ja muita liittoja on seurannut perässä. Rakennusliitto ilmoitti tiistaina puheenjohtajansa Matti Harjuniemen suulla, että pitää ”lööperinä” puhetta työttömyysturvan aktiivimallista. Myöhemmin viikolla mallin vastustajiksi ilmoittautuivat niin JHL kuin STTK.
Teollisuusliitto on tehnyt ponnen, jossa se vaatii poliittisten lakkojen mahdollisuutta. Syynä on, että työttömien rankaisumalli rikkoo kilpailukykysopimusta, jossa hallitus lupautui olemaan puuttumatta heikentävästi työttömyysturvaan. SAK:n hallitus kokoontuu 15. tammikuuta päättämään mihin toimenpiteisiin se ryhtyy ponnen suhteen.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta toteaa, että aktiivimalli leikkaa työttömyysturvaa, lisää byrokratiaa eikä ole aidosti työttömiä kannustava.
– Hallitus on lähtenyt leikkaamaan työttömyysturvaa tavalla, joka asettaa työttömät kestämättömään tilanteeseen. Malli kohtelee ihmisiä eri puolilla Suomea eri tavoin eikä huomioi alue- ja alakohtaisia eroja, Eloranta kritisoi.
Kansainvälistä solidaarisuutta
Myös Joukkovoima-kansanliike on suunnittelemassa vastatoimia hallituksen työttömiä rankaisevaa politiikkaa vastaan. Esillä on ainakin kansalaisadressi ja aloite, joista Tiedonantaja kertoo lisätietoja heti kun mahdollista.
Mallia ovat arvostelleet monet tutkijat, ja sen puutteista on huomauttanut eduskunnan perustuslakivaliokunta. Lakiesitys menee vielä presidentin vahvistettavaksi, joten siinäkin vaiheessa siihen voi vielä vaikuttaa.
Hallitus tulee kohtaamaan monenlaista kansalaistottelemattomuutta. Myös erilaiset muutoksenhakuelimet saavat käsiteltäväkseen suuren määrän työttömyysetuuden alentamista koskevia valituksia, ja kun kaikki kotimaiset oikeuskeinot on käytetty, siirrytään mahdollisesti ihmisoikeusvalituksiin. Tarvitaan kansainvälistä solidaarisuutta kansalaisliikkeiden ja ay-liikkeen kautta, jotta Suomen häpeällinen rankaisumalli tuomitaan mahdollisimman laajasti.
Kirjoittajan artikkelit
Kaj Chydenius vaikutti laajasti suomalaiseen kulttuuriin ja vasemmistolaiseen liikkeeseen. Hänen laulunsa elävät.
- ‹ edellinen
- 4 / 327
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Terveydenhuollon riittämättömät resurssit ja STEA-rahoituksen karsiminen sotejärjestöiltä osuvat kipeästi niihin vanhempiin, jotka saavat lapsensa tulevaisuudessa. Jo tällä hetkellä näkyvät ilmiöt, kuten vanhempien uupumus ja nuorten pahoinvointi, tulevat hyvin todennäköisesti lisääntymään.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.