Velvoitetyön paluu
Työttömyyden aikaista perusturvaa, kuten muutakin sosiaaliturvaa vaaditaan muutettavan entistä vastikkeellisemmaksi, toteaa Minna Närhi. Hänen niin kutsuttua velvoitetyöllistämistä koskeva opinnäytetyönsä julkaistiin Lapin yliopistossa alkuvuodesta.
"Ilmaistyön määrä on merkittävä, eikä missään tapauksessa voida puhua enää vain marginaalisesta asiasta."
Närhen mukaan työttömien aktivointi ja lisääntyvä vastikkeellisuus on Suomen lisäksi yleinen trendi myös muissa Euroopan maissa.
– Yksi tapa lisätä vastikkeellisuutta on velvoittaa työttömiä henkilöitä osallistumaan erilaisiin aktivointitoimenpiteisiin. Kieltäytymällä aktivointitoimenpiteistä työtön saattaa mahdollisesti menettää työttömyyskorvauksensa tai hänen toimeentulotukeaan muuten pienennetään.
Yhteiskunnallisia vaikutuksia
Kyse ei ole mistään mitättömästä ilmiöstä. Työvoimapoliittisiin aktivointitoimiin osallistuneet työttömät tekivät vuonna 2015 yhteensä 366 492 palkatonta työkuukautta. Lisäksi työ- ja koulutuskokeiluissa oli joka kuukausi keskimäärin 11 892 ihmistä ja kuntouttavassa työtoiminnassa joka kuukausi keskimäärin 18 649 ihmistä.
– Näin suurta määrää ”ilmaista työtä” ei voi tehdä ilman vaikutuksia yhteiskuntaan. Ilmaistyön määrä on siis todella merkittävä, eikä missään tapauksessa voida puhua enää vain marginaalisesta asiasta.
Väärinkäytökset mahdollisia
Väärinkäytökset, kuten kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien käyttäminen ilmaisena ja helppona työvoimana, joka korvaa kunnan muuta työvoimaa tai kuntouttavan työtoiminnan ”kuntouttavan” aspektin häviäminen normaalin työn jalkoihin, rapauttavat Närhen mukaan uskoa kuntouttavan työtoiminnan vaikuttavuuteen.
– Positiivisempia tuloksia ja lain hengen mukaista tavoitetta työllistyä palkkatöihin vaikeuttaa tällä hetkellä huono työllisyystilanne: ilman suurta määrää avoimia työpaikkoja on mahdotonta työllistää heikoimmassa asemassa olevia työttömiä.
Lakia kuntouttavasta työtoiminnasta arvioitaessa on huomattava, että työllisyystilanne lakia säädettäessä vuonna 2000 on ollut hyvin erilainen kuin tällä hetkellä.
– Lain säädäntähetkellä laman jälkeinen talouskasvu oli johtanut työttömyyden tasaiseen alenemiseen, joten kuntouttavan työtoiminnan kautta palkkatyön saaminenkin on ollut helpompaa kuin nykyään. Tällä hetkellä kuntouttavaa työtoimintaa käytetään osittain helppona ratkaisuna ja osallistujien ”kuntoutusta” ketjutetaan vailla lopullista ratkaisua yksittäisen henkilön työttömyyden ongelmaan, Närhi toteaa.
Ongelma piilotetaan
Aktivointipolitiikan suurimpana haittapuolena Närhi näkee sen tavan vastuuttaa yksilöä koko yhteiskunnan suuresta ongelmasta, eli työttömyydestä.
"Rakenteelliselle työttömyydelle yksittäinen työtön henkilö ei voi mitään."
– Rakenteelliselle työttömyydelle yksittäinen työtön henkilö ei kuitenkaan voi mitään. Vastuunsiirto ei ratkaise yhteiskunnan ongelmia, vaan piilottaa ne näkyvistä.
Koska rakennetyöttömyys johtuu sekä työvoiman kysynnästä, että tarjonnasta, voitaneen rakennetyöttömyyteen puuttua muuttamalla sekä kysyntää että tarjontaa.
– Yleisessä keskustelussa kuitenkin työvoiman kysyntään vaikuttaminen on ollut vähän esillä. Verotuksen muuttaminen yritysten perustamiseen kannustavalla tavalla sekä muut tukimuodot ovat tehokkaampia keinoja kuin työttömien syyllistäminen.
Närhi muistuttaa, että työpaikkoja edes aktivointitoimenpiteitä varten on vaikea keksiä, jos niitä ei tosiasiallisesti ole olemassa.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Helsingin Kirjamessut alkoivat tänään. Tänä vuonna kirjamessuilla on esillä entistä enemmän yhteiskunnallisia aiheita ja esiintyjiä on yli 1000.
Alkusyksystä 2021 käynnistetty Tiedonantajan printtilehden palstauudistus on loppusuoralla ja vapuksi tilaajat saavat kotiin uudistuneen lehden. Uudistusta varten pyydettiin lukijapalautetta ja sitä saatiinkin syksyn aikana nettilomakkeella, kirjepostina ja suoraan sähköpostitse runsaasti.
Osuuskunta Tradekan edustajiston vaalin tulos julkistettiin tänään. Kommunistien ja sitoutumattomien listalta valittiin edustajistoon helsinkiläinen Yrjö Hakanen. Äänioikeuttaan käytti noin 51 000 jäsentä.
- 1 / 317
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Itsemääräämisoikeuteen perustuva Laki sukupuolen vahvistamisesta hyväksyttiin eduskunnassa. Uusi laki vahvistaa perus- ja ihmisoikeuksia Suomessa.
Helsingin kaupungin johdossa valmistellaan linjauksia, joilla osa kaupungin omistamasta Helen-konsernista voidaan myydä pois. Jos esitys hyväksytään, se avaa mahdollisuuden myydä Helenin muita omistuksia kuin tarkemmin määrittelemättömät ”strategisesti tärkeät verkot”. Myös Helenin osakkeista voitaisiin myydä lähes puolet.
Hallitus esittää, että ”Suomi osallistuu täysimääräisesti Naton toimintaan”, ilman varauksia ydinaseista ja tukikohdista. Linja myös ydinasepolitiikassa on muuttunut. Suomen edustajat äänestivät tänä syksynä YK:ssa ensi kertaa ydinasekieltosopimusta vastaan ja ulkoministerikin myönsi eduskunnassa, että näin toteutettiin Naton yhteistä politiikkaa.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.