Uusi kansalaisaloite vaatii, että monia sosiaalisia ongelmia tuottava lääkekorvausten alkuomavastuu poistetaan kokonaan.
Keywords:
Vesilain uudistus uhkaa raueta – "Hallitus on pettämässä vaelluskalat ja virtavedet."
Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii hallitusta priorisoimaan vesilain uudistuksen. Muuten hallitusohjelmassa oleva vaelluskaloille ja virtavesille tärkeä lakimuutos raukeaa ensi kevään eduskuntavaaleihin.
Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa luvattiin: ”Päivitetään vesilaki ulottamaan kalatalousvelvoitteet niin sanottuihin nollavelvoitelaitoksiin.” Lakimuutosta tarvitaan, jotta vaelluskalojen kulkua parantavia lupaehtoja – kuten kalateitä, ohitusuomia ja ympäristövirtaamia – voitaisiin lisätä myös niiden vesivoimaloiden vesitalouslupiin, missä sellaisia ei vielä ole. Tällaisia vanhoja pienvesivoimaloita on Suomessa ainakin 50.
– Hallitus on pettämässä vaelluskalat ja virtavedet. Vesilain uudistuksen raukeaminen olisi hallituksen pahimpia ympäristöä koskevia epäonnistumisia. Myös Euroopan komissio on huomauttanut Suomea virtavesien suojelun parantamisen tarpeesta. Lakimuutos ei olisi iso työ, ja sen ehtisi vielä tehdä, jos asia priorisoidaan. Asiasta on tehty oikeusministeriön arviomuistio, josta kerättiin lausunnot jo vuonna 2019, sanoo toiminnanjohtaja Tapani Veistola.
Lakihanke putosi pois alkuvuonna julkaistusta hallituksen lainsäädäntöohjelmasta. Se palautettiin kuitenkin suunnitelmiin Luonnonsuojeluliiton ja muiden virtavesitoimijoiden puututtua asiaan. Hallituksen esitystä lakimuutoksesta ei ole kuitenkaan vieläkään kuulunut, joten laki uhkaa raueta eduskuntavaaleihin.
– Vesilain päivittäminen on tärkeä asia, jota hallituksen on nyt ehdottomasti kiirehdittävä. Hallituksen on myös pantava vesivoimaloiden lupien velvoitteiden muutoksin vauhtia myös lisäämällä viranomaisten voimavaroja. Esimerkiksi Kemijoen patojen kalanhoitovelvoitteiden muutoksen käsittely on kestänyt aluehallintovirastossa jo viisi vuotta, sanoo Luonnonsuojeluliiton vanhempi asiantuntija Markku Marttinen.
Kirjoittajan artikkelit
Tämän päivän lakot ovat olleet vastaisku hallituksen suunnittelemia leikkauksia ja heikennyksiä kohtaan, jotka kohdistuvat työväkeen ja kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin.
Taiken kulttuurilehtituen rajut leikkaukset tietävät loppua monen lehden julkaisemiselle ja näin valtamedian ulkopuolelle jäävät moninaiset äänet heikkenevät entisestään. Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry on järkyttynyt uutisesta, jonka mukaan kulttuurilehtien avustuksia aiotaan leikata 15 prosenttia.
- ‹ edellinen
- 11 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?