Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    VIIKON PAKINA: Kielemme rikkaus

    Arkiston arkiston artikkeli
    2.5.2008 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 18 / 2.5.2008

    TV1:n tuoreimmassa Voimala-ohjelmassa keskusteltiin teemasta ”Voihan vitalis, miksi kaikki kiroilee niin hirveästi?”. Esillä oli muun muassa puhekieleen vakiintunut ja voittokulkuaan jatkava uusi modus, aggressiivi.

    Aggressiivi taipuu persoonissa ja luvuissa ja kaikissa tempuksissa. Aggressiivin tunnus on vaikeasti mihinkään sanaluokkaan määriteltävissä oleva viisikirjaiminen v-alkuinen sana, joka seuraavassa kirjoitetaan häveliäisyyssyistä ”ttu”. Ttun ja pronominin yhdistelmä muodostaa aggressiiville tunnusomaisen modusrakenteen. Funktioltaan aggressiivirakenne on kieltoapuverbiä (en, et, ei) vastaava.

    * * *

    Kielioppilöpinät sikseen ja esimerkkejä pöytään.

    Preesenstaivutus: Ttumä jaksa mihinkään tenttiin lukea. Ttusä rupee mulle iniseen. Ttuse ilmestyy ees paikalle. Ttume mitään paikkoja hajoteta. Ttute mihinkään raflaan tuu. Ttune mistään mitään tiedä.

    Persoonattomia: Ttusiellä mitään ilmasta viinaa ollu. Ttutäällä mikään kesä oo. Ttutäällä jaksa enempää notkua.

    Imperfekti: Ttumä pystyny sitä kissaa pelastaan. Perfekti: Ttumä oo jaksanu kahteen viikkoon tiskata. Pluskvamperfekti: Ttumä ollu jaksanu ees syödä päiväkausiin ennenku jouduin tiputukseen.

    * * *

    Voimme vain kuvitella, mitä tapahtuisi, jos meidän siivosuiset poliitikkomme ja yritysjohtajammekin alkaisivat käyttää aggressiivia. Tulisiko puheesta kansantajuisempaa ja kenties jopa rehellisempää?

    Sen sijaan, että Matti Vanhanen selittelisi kuuluisaa puhettaan ihmisten taloudellisen tilanteen yleisestä parantumisesta sanomalla, ettei halua vähätellä vaikeuksissa olevien ihmisten toimeentulo-ongelmia, hän tokaisisi: Ttumä mitään köyhiä hyysää.

    Sen sijaan, että Jyrki Katainen selittäisi palvelumaksujen korotuksia parhain päin, hän julistaisi tylysti: Ttume mitään maksunkorotuksia peruta.

    Sen sijaan, että Alexander Stubb puhuisi ummet lammet Suomen ja Venäjän suhteiden modernisoimisesta, hän myöntäisi: Ttumä mitään Venäjä-suhteista ymmärrä.

    Sen sijaan, että Erkki Tuomioja selittäisi olevansa valmis luopumaan vappumarsseista, jos niille ei ole nykyajassa kysyntää, hän ilmaisisi kantansa avoimesti: Ttumä mihinkään vappumarsseille mee paleleen.

    Sen sijaan, että Mikael Lilius yrittäisi peitellä tyytyväisyyttään 20 miljoonan optioistaan, hän paukauttaisi: Ttutää mihinkään riitä.

    * * *

    Tuo nyt oli vain kuvittelua. Mutta paljon on kehitys kehittynyt aggressiivin myötä sitten Eetu Salinin päivien. Pentinkulmalla puhuessaan Eetu käyttiVäinö Linnan mukaan sanan säilää näin:

    ”Voi te esiäidit, te suomen kielen luojat, rikkaan kielen te loitte, mutta sittenkään sen sanat eivät joka paikkaan riitä. Mutta tule sinä apuun, sinä isien vapahtaja, sinä perkeleen perkeleen perkele!”

    EERO


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    1920px Jyväskylä 2019 04 13 kuva Tiia Monto
    Mielipiteet
    6.4.2026
    Juha Ruokola

    Ole hiljaa ja äänestä!

    Puoluerekisterin kirjo on melko värikäs vasemmalta oikealle ja toisinpäin.

    Kulttuurinen ja intellektuaalinen toiminta eivät ole irrallisia todellisuudesta – REDH rakentaa vastarintaa ja ajattelua yli rajojen. Kuva Estefania Rivero CCO 4.0.
    Ulkomaat
    5.4.2026
    Kauri Suárez

    Ajattelu on teko – REDH-verkosto kokoaa kulttuurisen vastarinnan imperialismin aikakaudella

    Peace Maailma kylässä 2025 kuva Tanja Ryhänen
    Kulttuuri
    4.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Dekolonisaatio ja diasporan toimijuus Maailma kylässä -festivaalin ytimessä – mutta kuka voi osallistua festivaaliin?

    Kansainvälinen kampanja maamiinojen kieltämiseksi, ICBL, rikkoi nyt vuonna 1997 saamansa Nobelin rauhanpalkintonsa. Kuva Kaisu Kinnunen
    Politiikka
    3.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Nobel‑palanen‑kampanja varoittaa humanitaaristen normien murentumisesta

    Suomen kirjastolaitos elää murrosta, jossa palvelut ovat yhä useammin käytettävissä ilman henkilökuntaa. Kuva Marty B CCO 2.0
    Kulttuuri
    2.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Omatoimikirjastot kattavat jo lähes koko maan – mutta mitä tapahtuu kirjastoalan työlle?

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!