Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    VIIKON PAKINA: Kielemme rikkaus

    Arkiston arkiston artikkeli
    2.5.2008 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 18 / 2.5.2008

    TV1:n tuoreimmassa Voimala-ohjelmassa keskusteltiin teemasta ”Voihan vitalis, miksi kaikki kiroilee niin hirveästi?”. Esillä oli muun muassa puhekieleen vakiintunut ja voittokulkuaan jatkava uusi modus, aggressiivi.

    Aggressiivi taipuu persoonissa ja luvuissa ja kaikissa tempuksissa. Aggressiivin tunnus on vaikeasti mihinkään sanaluokkaan määriteltävissä oleva viisikirjaiminen v-alkuinen sana, joka seuraavassa kirjoitetaan häveliäisyyssyistä ”ttu”. Ttun ja pronominin yhdistelmä muodostaa aggressiiville tunnusomaisen modusrakenteen. Funktioltaan aggressiivirakenne on kieltoapuverbiä (en, et, ei) vastaava.

    * * *

    Kielioppilöpinät sikseen ja esimerkkejä pöytään.

    Preesenstaivutus: Ttumä jaksa mihinkään tenttiin lukea. Ttusä rupee mulle iniseen. Ttuse ilmestyy ees paikalle. Ttume mitään paikkoja hajoteta. Ttute mihinkään raflaan tuu. Ttune mistään mitään tiedä.

    Persoonattomia: Ttusiellä mitään ilmasta viinaa ollu. Ttutäällä mikään kesä oo. Ttutäällä jaksa enempää notkua.

    Imperfekti: Ttumä pystyny sitä kissaa pelastaan. Perfekti: Ttumä oo jaksanu kahteen viikkoon tiskata. Pluskvamperfekti: Ttumä ollu jaksanu ees syödä päiväkausiin ennenku jouduin tiputukseen.

    * * *

    Voimme vain kuvitella, mitä tapahtuisi, jos meidän siivosuiset poliitikkomme ja yritysjohtajammekin alkaisivat käyttää aggressiivia. Tulisiko puheesta kansantajuisempaa ja kenties jopa rehellisempää?

    Sen sijaan, että Matti Vanhanen selittelisi kuuluisaa puhettaan ihmisten taloudellisen tilanteen yleisestä parantumisesta sanomalla, ettei halua vähätellä vaikeuksissa olevien ihmisten toimeentulo-ongelmia, hän tokaisisi: Ttumä mitään köyhiä hyysää.

    Sen sijaan, että Jyrki Katainen selittäisi palvelumaksujen korotuksia parhain päin, hän julistaisi tylysti: Ttume mitään maksunkorotuksia peruta.

    Sen sijaan, että Alexander Stubb puhuisi ummet lammet Suomen ja Venäjän suhteiden modernisoimisesta, hän myöntäisi: Ttumä mitään Venäjä-suhteista ymmärrä.

    Sen sijaan, että Erkki Tuomioja selittäisi olevansa valmis luopumaan vappumarsseista, jos niille ei ole nykyajassa kysyntää, hän ilmaisisi kantansa avoimesti: Ttumä mihinkään vappumarsseille mee paleleen.

    Sen sijaan, että Mikael Lilius yrittäisi peitellä tyytyväisyyttään 20 miljoonan optioistaan, hän paukauttaisi: Ttutää mihinkään riitä.

    * * *

    Tuo nyt oli vain kuvittelua. Mutta paljon on kehitys kehittynyt aggressiivin myötä sitten Eetu Salinin päivien. Pentinkulmalla puhuessaan Eetu käyttiVäinö Linnan mukaan sanan säilää näin:

    ”Voi te esiäidit, te suomen kielen luojat, rikkaan kielen te loitte, mutta sittenkään sen sanat eivät joka paikkaan riitä. Mutta tule sinä apuun, sinä isien vapahtaja, sinä perkeleen perkeleen perkele!”

    EERO


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Kuvassa ammattiyhdistysaktiiveja Roma Prideilla. Italiassa suurimman ammattiliiton CGIL n ja teollisuuden etujärjestön Confindustrian harvinainen yhteisrintama. Kuva G.dallorto CCO 2.5 it
    Ulkomaat
    26.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Italiassa ammattiliitto  ja teollisuuden etujärjestö yhteisrintamassa: Euroopan on muututtava, jotta teollisuus ja työpaikat eivät romahda

    Italian suurimman ammattiliiton CGIL:n teollisuusalojen valtakunnallinen edustajakokous kokoontui Roomassa 23.

    Järjestöt arvioivat, että Orpo Purran kehysriihen päätökset heikentävät kansalaisyhteiskunnan ja julkisten palvelujen toimintakykyä. Kuva Lauri Heikkinen Valtioneuvoston kanslia
    Politiikka
    25.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Järjestöt tyrmäävät kehysriihen: Orpo–Purran talouslinja murentaa kansalaisyhteiskunnan ja julkiset palvelut

    Asiantuntijat arvioivat, että DCA sopimus muuttaisi Suomen ydinasepolitiikkaa ja lisäisi sotilaallisia riskejä. Kuva Andrew Greenwood CCO 0.0
    Uutiset
    24.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Miksi Suomen ydinasepolitiikkaa ollaan muuttamassa radikaalisti?

    Vastavalmistuneiden työllistyminen on pysynyt vakaana, vaikka hallitus puhuu työmarkkinakriisistä. Kuva Juulia Kalavainen CCO 2.0
    Kotimaa
    23.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Vastavalmistuneiden työllistyminen pysynyt vakaana – rekisteriseuranta paljastaa, ettei työmarkkinoiden kiristyminen näy palkkatyöhön siirtymisessä

    Orpo Purran hallitus on löytänyt eläkesovun, mutta SAK n mukaan esitetty malli ei korjaa järjestelmän rakenteellisia ongelmia. Viljo Pietinen CCO 4.0
    Uutiset
    22.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Orpo–Purran hallituksen eläkesopu kasvattaisi veronmaksajien taakkaa ja jatkaisi yrittäjien alivakuuttamista

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!