VIIKON PAKINA: Marski mestarirahoittaja
Keskustan puoluesihteerin Jarmo Korhosen työhuone on kuuluisa paikka. Monikaan ei muista siellä käyneensä, ja jos onkin käynyt, niin ei ainakaan missään Kehittyvien maakuntien Suomi -yhdistyksen (KMS) perustavassa kokouksessa. Korhonenkin vain lainasi pahaa aavistamatta huonettaan.
Ainoat, joilla ei ole mitään vaikeuksia muistaa käyneensä Korhosen työhuoneessa, ovat kepun puoluetoimiston siivoojat. Mutta heiltä ei ole kukaan kysynyt.
Helsingin Sanomat julkaisi kuvan Korhosen työhuoneesta. Seinällä näkyy Carl Gustav Emil Mannerheimia esittävä maalaus. Sama maalaus muuten koristaa ”nationatsisen” Arjalainen Finno Germaani Militantti Veljeskunta -järjestön kotisivua.
Miten maalaus on päätynyt Korhosen työhuoneen seinälle? Renny Harlinin valmisteleman Mannerheim-elokuvan rahoitusfirmoihin kuuluvat mm. Nova Group ja KMS, ja voisi kuvitella Korhosen saaneen maalauksen lahjaksi elokuvaa puuhaavalta Champions of Liberty -yhdistykseltä tai Solar Filmsiltä tai sen puolesta yritysyhteistyöstä vastaavalta Infront Finlandilta.
Mutta eihän Korhosella ole mitään tekemistä Nova Groupin eikä KMS:n kanssa.
* * *
KMS rahoittaa Mannerheim-elokuvaa 150 000 eurolla. Siitä tulikin mieleen, että puolueille ja ehdokkaille vaalirahaa hoitaneet Tapani Yli-Saunamäki, Pekka Lind, Arto Merisalo, Kyösti Kakkonen, Toivo Sukari ja kumppanit ovat olleet tyhmiä.
Champions of Liberty tai Infront Finland olisivat nimittäin olleet loistavia bulvaaneja myös vaalirahoitukseen. Kukaan ei olisi epäillyt mitään. Olisi vain sanottu, että rahat menevät Mannerheim-elokuvaan. Mikään rahamäärä ei ole liian suuri valkoisesta sotapäälliköstä ja Suomen pelastajasta kertovan elokuvan valmistamiseen.
Jos joku olisi yrittänyt asiaa penkoa, hänet olisi naulattu häpeäpaaluun marskin pilkkaamisesta.
* * *
Sitä paitsi Mannerheim kelpaa esikuvaksi rahoituksen hoitamisessa.
Ennen valkoisten aloittamaa sisällissotaa kaksi finanssiryhmää, myöhemmin tunnetut kirjainyhdistelmistä KOP ja PYP, kävivät taistelua siitä, kumpi olisi kukkona tunkiolla valkoisessa Suomessa ja kummalla lujempi ote valkoisen armeijan johdosta.
KOP:n mies P-E. Svinhufvud pihtasi mm. Saksa-kuvioidensa takia armeijalle annettavia rahoja. Niinpä Mannerheim kääntyi 16.12.1918 sukulaisensa, sittemmin PYP:hen sulautuneen Privatbankenin toimitusjohtajan Axel Ehrnroothin puoleen. Palaveriin pankin pääkonttorissa osallistui myös muita rahamiehiä.
Palaverissa sovittiin valkoisten joukkojen rahoituksesta. Mannerheim kertoo muistelmissaan, miten Ehrnrooth taivutteli muita paikalla olleita: ”Jos kaikki käy hyvin, herrat kyllä saavat takaisin rahansa, jollei, on kaikki joka tapauksessa hukassa!”
”Seuraavana päivänä Ehrnrooth ilmoitti minulle, että 15 miljoonaa oli asetettu Vaasassa käytettäväkseni”, muistelee Mannerheim hyvillään.
EERO
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
