Viron demokratia surkeassa jamassa

Etenkin porvariston ja työnantajien ylistämä Viro sai maaliskuun alussa uuden parlamentin. Maata kymmenen vuotta johtanut reformipuolue voitti parlamenttivaalit jo kolmatta kertaa peräkkäin. Toiseksi eniten ääniä sai keskusta, kolmanneksi eniten sosialidemokraatit.

Vaikuttaa siltä, että istuva pääministeri, reformipuolueen Taavi Rõivas muodostaa uuden hallituksen sosialidemokraattien ja parin oikeistolaisen pienpuolueen kanssa. Viron oudossa puoluekartassa vasemmalle kallistuva keskusta jätetään oppositioon. Syyksi on kerrottu muun muassa keskustan ”liiallinen Venäjä-myönteisyys”. Todennäköisempi syy on se, että keskusta on vastustanut Viron ultraliberaalia poliittista linjaa, kun taas nimestään huolimatta enemmän oikealle kallellaan oleva sosialidemokraattinen puolue on sitä tukenut.

Suomen valtamediassa ei ole juurikaan ihmetelty vasemmiston puuttumista Viron parlamenttivaaleista. Neuvostoliiton hajottua ja Viron itsenäistyttyä maassa on kielletty kommunistiset järjestöt, mikä vaikeuttaa kommunistien poliittista toimintaa. Maassa toimii vuonna 2004 perustettu Viron vasemmistopuolue, joka yhdistyi venäläisvähemmistöä edustavan Perustuslakipuolueen kanssa Viron yhdistyneeksi vasemmistopuolueeksi. Puolue putosi parlamentista 2003, eikä nytkään saanut lähellekään äänikynnyksen edellyttämää viiden prosentin kannatusta.

Suomen mediassa ei myöskään ole kiinnitetty huomiota siihen, että Virossa asuu suuri määrä ihmisiä, joilla ei ole maan kansalaisuutta eikä näin ollen esimerkiksi oikeutta osallistua vaaleihin. Amnestyn International -ihmisoikeusjärjestön tuoreen raportin mukaan Virossa on edelleen noin 91 000 kansalaisuudetonta ihmistä. Luku on noin 6,8 prosenttia Viron väestöstä.

Amnestyn mukaan Viron nykyinen käytäntö rikkoo YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaa yleissopimusta ja kansainvälistä lapsen oikeuksien sopimusta. Suurin osa Viron kansalaisuudettomista ihmisistä on venäjänkielisiä.

Raportissa todetaan, että työttömyys ja köyhyys kohdistuvat Virossa epäsuhtaisesti etnisiin vähemmistöihin. Ihmisoikeusjärjestön mukaan tämä saattaa kertoa sekä etnisestä että kielellisestä syrjinnästä.

Viron demokratia on surkeassa jamassa, mutta EU:n ja Suomen poliittinen eliitti siitä viis veisaa. Esimerkiksi pääministeri Alexander Stubb on kehunut Viroa siitä, miten maa on monin tavoin edellä Suomea. Stubbin mukaan Viro on lähemmin sitoutunut länsimaisiin instituutioihin kuin Suomi ja Ruotsi, sillä Viro on sekä EU:n ja euron jäsen että Nato-maa.

Länsi-integroitunut Viro syrjii kansalaisiaan, mutta tämä ei ”läntiselle arvoyhteisölle” ole ilmeisesti ongelma.