Tiedonantajan päätoimittaja, SKP:n poliittisen toimikunnan jäsen, syväpunainen aktivisti, luonnonystävä, musiikkitapahtumien tuottaja ja dj
Keywords:
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet vaatii Yhdysvaltoja poistamaan Venezuelan pakotteet
14.09.2021 - 18:00
Michelle Bachelet toisti jälleen tällä viikolla vaatimuksensa Venezuelan pakotteiden poistamiseksi.
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet vaatii Yhdysvaltoja poistamaan Venezuelan pakotteet niiden tuhoisien vaikutusten lieventämiseksi, kertoo Morning Star.
Bachelet tuomitsi maanantaina pidetyssä ihmisoikeusneuvoston istunnossa Yhdysvaltojen asettamat rangaistustoimenpiteet, jotka ovat olleet voimassa vuodesta 2014 lähtien.
– Aiempaa humanitaarista ja taloudellista tilannetta pahensi sekä Covid-19-pandemia, että eri aloihin kohdistetut pakotteet... Toistan vaatimukseni näiden pakotteiden poistamisesta, Bachelet sanoi.
Venezuelan ulkoministeri Felix Plasencia piti pakotteita rikoksina ihmisyyttä vastaan ja kertoi, että rajoitukset ovat saaneet maan tulot laskemaan 99 prosenttia.
Caracas on nostanut kanteen Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa pakotteiden määräämisestä, joita YK on kutsunut "rangaistukseksi viattomalle Venezuelan väestölle". Yhdysvallat ei ole Haagissa toimivan tuomioistuimen jäsen ja se erosi myös YK:n ihmisoikeusneuvostosta entisen presidentti Donald Trumpin johdolla.
Yhdysvaltojen vihamielinen suhtautuminen Venezuelaan kärjistyi entisen presidentin Barack Obaman ohjauksessa. Obama allekirjoitti vuonna 2015 asetuksen, jossa Etelä-Amerikan maa julistettiin "kansalliseksi turvallisuusuhaksi".
Yhdysvallat on pyrkinyt edelleen kukistamaan presidentti Nicolas Maduron demokraattisesti valitun hallituksen ja korvaamaan hänet oppositiojohtaja Juan Guaidolla. Guaido on johtanut useita epäonnistuneita vallankaappausyrityksiä, mukaan lukien operaatiota, joka käynnistettiin viime vuonna naapurimaasta Kolumbiasta entisten Yhdysvaltain merijalkaväen sotilaiden tuella. Venezuela pystyi kuitenkinn torjumaan tämän yrityksen.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Etelä-Vietnamin vapautumisen ja kansallisen yhdistymisen 50-vuotispäivä on historiallinen virstanpylväs, joka symboloi Vietnamin muuttumista sodan runtelemasta kansakunnasta dynaamiseksi, nousevaksi taloudeksi, jonka kasvu on jatkunut vuosikymmeniä. Maanlaajuinen muistotilaisuus noudattaa teemaa: ”Kevään 1975 suuri voitto – kansallisen yhtenäisyyden voima, pyrkimys rauhaan, kansalliseen itsenäisyyteen ja tahto yhdistyä”.
ORPON JA Purran oikeistohallitus on sopinut asevarustelun ja muiden puolustusvoimien menojen lisäämisestä 3,7 miljardilla eurolla seuraavien neljän vuoden aikana. Puolustusvoimien budjetti kasvaa sen seurauksena tällä vuosikymmenellä yli 2,5-kertaiseksi.
Asukkaiden Turku -lista keräsi yhteensä lähes kahden tuhannen turkulaisen tuen kuntavaaleissa. Listalta valtuustoon valituksi tullut vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho esittää, että kaupungissa yhdistetään voimia kaikkien toimielinten vasemmistoedustuksen turvaamiseksi.
- 1 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.