Kansainvälisen naistenpäivän juuret ovat vahvasti työväenluokan feminismissä ja sosialistisissa liikkeissä. Kapitalismi kukoistaa naisten työvoiman hyväksikäytöstä, sekä palkallisesta että palkattomasta.
Keywords:
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet vaatii Yhdysvaltoja poistamaan Venezuelan pakotteet
14.09.2021 - 18:00
Michelle Bachelet toisti jälleen tällä viikolla vaatimuksensa Venezuelan pakotteiden poistamiseksi.
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet vaatii Yhdysvaltoja poistamaan Venezuelan pakotteet niiden tuhoisien vaikutusten lieventämiseksi, kertoo Morning Star.
Bachelet tuomitsi maanantaina pidetyssä ihmisoikeusneuvoston istunnossa Yhdysvaltojen asettamat rangaistustoimenpiteet, jotka ovat olleet voimassa vuodesta 2014 lähtien.
– Aiempaa humanitaarista ja taloudellista tilannetta pahensi sekä Covid-19-pandemia, että eri aloihin kohdistetut pakotteet... Toistan vaatimukseni näiden pakotteiden poistamisesta, Bachelet sanoi.
Venezuelan ulkoministeri Felix Plasencia piti pakotteita rikoksina ihmisyyttä vastaan ja kertoi, että rajoitukset ovat saaneet maan tulot laskemaan 99 prosenttia.
Caracas on nostanut kanteen Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa pakotteiden määräämisestä, joita YK on kutsunut "rangaistukseksi viattomalle Venezuelan väestölle". Yhdysvallat ei ole Haagissa toimivan tuomioistuimen jäsen ja se erosi myös YK:n ihmisoikeusneuvostosta entisen presidentti Donald Trumpin johdolla.
Yhdysvaltojen vihamielinen suhtautuminen Venezuelaan kärjistyi entisen presidentin Barack Obaman ohjauksessa. Obama allekirjoitti vuonna 2015 asetuksen, jossa Etelä-Amerikan maa julistettiin "kansalliseksi turvallisuusuhaksi".
Yhdysvallat on pyrkinyt edelleen kukistamaan presidentti Nicolas Maduron demokraattisesti valitun hallituksen ja korvaamaan hänet oppositiojohtaja Juan Guaidolla. Guaido on johtanut useita epäonnistuneita vallankaappausyrityksiä, mukaan lukien operaatiota, joka käynnistettiin viime vuonna naapurimaasta Kolumbiasta entisten Yhdysvaltain merijalkaväen sotilaiden tuella. Venezuela pystyi kuitenkinn torjumaan tämän yrityksen.
Kirjoittajan artikkelit
Taiteen edistämiskeskus Taike päätti tänä vuonna jättää Tiedonantajan täysin ilman kulttuurilehtitukea. Tämä tarkoittaa, että Tiedonantaja on nyt täysin julkisten tukien ulkopuolella. Lehden talous nojaa yhä vahvemmin tilauksiin ja lukijoiden tukeen.
- ‹ edellinen
- 3 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.