Yksityisestä velasta tehdään Espanjassa julkista ongelmavelkaa
Antti Ronkainen ja Miika Kabata arvioivat blogitekstissään, että eurokriisin hoito ja Espanjan ”tukipaketti” vetävät Espanjan valtion ja pankkisektorin yhä syvemmälle upoksiin.
Euroopan keskuspankki päätti viime jouluna jakaa euroalueen yksityispankeille yli tuhat miljardia euroa lainaa yhden prosentin korolla. Tästä paketista saamiaan rahoja espanjalaiset pankit ovat avokätisesti sijoittaneet Espanjan valtion velkakirjoihin, joista saa jopa yli kuuden prosentin tuoton. Nyt Espanja on vippaamassa euromailta noin 100 miljardia, jotta voisi pelastaa nämä samaiset pankit.
”Nerokkaan” suunnitelman mutta on, että mikäli Espanjalle annetaan lainaa pysyvän mekanismin (EVM) kautta, lainojen ehtona on jäsenmaiden ensisijaisuus velkojana. Yksityiset rahoittajat eivät enää uskalla sijoittaa Espanjan valtion velkakirjoihin. Sijoittajat jäävät automaattisesti EVM:n kautta lainanneiden euromaiden taakse, mikäli Espanja ajautuu konkurssiin. Riski sijoittaa Espanjan velkakirjoihin kasvaa ja tämä sulkee Espanjan kokonaan kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta.
Espanjalla on 735 miljardia velkaa, ja 100 miljardin lisävelka kasvattaa velkasuhdetta 10 prosenttiyksikköä. Tämä lisää entisestään Espanjan velanhoitokustannuksia, joiden pienentämiseksi maa on sitoutunut jo yli 80 miljardin säästöohjelmiin. Ja koska paketti sulkee ovet yksityisiltä markkinoilta, lainaa tulevat tulevaisuudessa antamaan muut euromaat tai EKP.
Yksityistä ongelmavelkaa muutetaan julkiseksi ongelmavelaksi. Konkurssiriski siirretään yksityispankeilta valtioille, toteavat Ronkainen ja Kabata.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Tarkalleen tänään 10. heinäkuuta vuonna 1985 Ranskan valtio pommitti Greenpeacen Rainbow Warrior-aluksen upoksiin. Pääoman keinot ovat kehittyneet: räjäyttävät pommit ovat saaneet rinnalleen mm. SLAPP-kanteet, sääntelyrakenteita ja markkinamekanismeja, jotka pyrkivät hiljentämään kansalaisyhteiskuntaa. Neljä vuosikymmentä myöhemmin ympäristöaktivismia ei ole vaimennettu.
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.