Yksityisestä velasta tehdään Espanjassa julkista ongelmavelkaa
Antti Ronkainen ja Miika Kabata arvioivat blogitekstissään, että eurokriisin hoito ja Espanjan ”tukipaketti” vetävät Espanjan valtion ja pankkisektorin yhä syvemmälle upoksiin.
Euroopan keskuspankki päätti viime jouluna jakaa euroalueen yksityispankeille yli tuhat miljardia euroa lainaa yhden prosentin korolla. Tästä paketista saamiaan rahoja espanjalaiset pankit ovat avokätisesti sijoittaneet Espanjan valtion velkakirjoihin, joista saa jopa yli kuuden prosentin tuoton. Nyt Espanja on vippaamassa euromailta noin 100 miljardia, jotta voisi pelastaa nämä samaiset pankit.
”Nerokkaan” suunnitelman mutta on, että mikäli Espanjalle annetaan lainaa pysyvän mekanismin (EVM) kautta, lainojen ehtona on jäsenmaiden ensisijaisuus velkojana. Yksityiset rahoittajat eivät enää uskalla sijoittaa Espanjan valtion velkakirjoihin. Sijoittajat jäävät automaattisesti EVM:n kautta lainanneiden euromaiden taakse, mikäli Espanja ajautuu konkurssiin. Riski sijoittaa Espanjan velkakirjoihin kasvaa ja tämä sulkee Espanjan kokonaan kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta.
Espanjalla on 735 miljardia velkaa, ja 100 miljardin lisävelka kasvattaa velkasuhdetta 10 prosenttiyksikköä. Tämä lisää entisestään Espanjan velanhoitokustannuksia, joiden pienentämiseksi maa on sitoutunut jo yli 80 miljardin säästöohjelmiin. Ja koska paketti sulkee ovet yksityisiltä markkinoilta, lainaa tulevat tulevaisuudessa antamaan muut euromaat tai EKP.
Yksityistä ongelmavelkaa muutetaan julkiseksi ongelmavelaksi. Konkurssiriski siirretään yksityispankeilta valtioille, toteavat Ronkainen ja Kabata.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on käynnistänyt radikaalin deregulaatiokampanjan, jonka tavoitteena on purkaa sääntelyä, josta yrityslobbarit eivät pidä – mukaan lukien sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät normit. EU:ssa on nähty deregulaatiota aiemminkin, mutta tällä kertaa tilanne on hyvin erilainen: purkuhanke on paitsi huomattavasti laajempi ja armottomampi, myös ennennäkemättömän laajasti hallitusten ja Euroopan parlamentin tukema.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin leikkauksilla Etelä-Afrikan ulkomaanapuun ja tuontitulleilla on kielteisiä vaikutuksia. Trump on nostanut Etelä-Afrikan esimerkiksi maasta ja ”huonosta toimijaista”, jota pitää rangaista. ”Etelä-Afrikassa tapahtuu kauheita asioita”, Trump julisti helmikuun alussa. Sittemmin Trump allekirjoitti asetuksen, joka kieltää ulkomaisen avun Etelä-Afrikalle, sillä perusteella, että Etelä-Afrikan hallitus harjoittaa rotuun perustuvaa syrjintää valkoista vähemmistöväestöä kohtaan.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.