Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Keywords:
Ympäristöä tuhoava kaivoslaki
Suomessa tarvitaan pikaista muutosta kaivoslakiin. Marinin hallitukselta onkin aiheellista kysyä, onko sillä halua muuttaa jo pitkään maassamme vallinnutta, leväperäistä asennetta luonnonvarojen käyttöön ja ympäristönsuojeluun?
Kansalaisille sen sijaan on jäänyt tuhoutunut luonto ja miljoonalaskut.
Suomen pinta-alasta seitsemäsosa on varattu kaivosyhtiöille ja niitä koskevat vaatimukset ovat vähäisiä. Saastuttaja velvoitetaan huolehtimaan puhdistuksesta ja maksamaan se, mutta yhtiöt eivät juuri piittaa, mitä jälkeensä jättävät. Kansalaisille sen sijaan on jäänyt tuhoutunut luonto ja miljoonalaskut.
Suomen kaivoslaki antaa ensimmäiselle valtaajalle oikeuden aloittaa malminetsintä missä tahansa. Edes luonnonsuojelualueita ei laki suojaa, vaan pois luetaan ainoastaan kotipihat, hautausmaat ja puolustusvoimien alueet. Luvan saaja saa toimia valtauksellaan kuten haluaa ja maanomistajilla ei ole siihen sanomista. Muualla maailmassa yleinen käytäntö on, että valtio omistaa mineraalivarat ja antaa korvausta vastaan teollisuudelle käyttöoikeuden.
Ei ole myöskään mitenkään perusteltua, että maastamme puuttuu kokonaan erillinen kaivosvero. Tämä tekee meistä todellisen takapajulan, kun tiedetään kyseisen veron olevan käytössä maailmalla yleisesti.
Kaivosyhtiöitä suuresti suosiva, mutta ympäristöstä ja yhteiskunnasta piittaamatonta kaivoslaki on muutettava pikimiten. Mikäli se muuttuu vielä enemmän kaivosyhtiöitä suosivaksi, ollaan katastrofin partaalla. Tässä Tiedonantajan numerossa aiheesta kirjoittava DSL:n pääsihteeri Jari Karttunen onkin jo nimennyt maamme ”pohjolan Kongoksi”.
Liikkeitä ja aloitteita
Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi etenee eduskunnan käsittelyyn. Aloitteet nostavat eduskunnan keskusteluihin aina tärkeän ympäristöpolitiikan. Paikallisella tasolla nähdään samaa keskustelua valtuustoissa, kun kaivoksia vastustavat liikkeet saavat äänensä läpi.
Silti yksityisille kaivosyhtiöille jaellaan edelleen malminetsintälupia. Paikallista väestöä nämä yhtiöt eivät missään nimessä hyödytä. Esimerkiksi vuosina 2011-2014 yhtiöt myivät mineraaleja yli 3,8 miljardin euron arvosta, mutta maksoivat veroja Suomeen vain 92 milj. euroa.
Kaivosyhtiöille tarvitaan erillinen verotus ja ympäristövalvonnan elimille on annettava lisää resursseja. Myös uusia, itsenäisiä elimiä tarvitaan, joilla on nykyisten ELY-keskusten resursseja paremmat mahdollisuudet hoitaa valvonta.
Kysymys luonnonvarojemme käytöstä kytkeytyy tietysti myös vapaakauppasopimuksiin. Niiden tavoitteena on turvata kansainvälisten finanssikapitalistien asema suhteessa kansallisvaltioihin. Maailmantalouden kriisit kertovat uusliberalismin kriisistä, joka yrittää paikata tuhojaan vähentämällä demokratiaa ja lisäämällä suuryritysten valtaa. Uudessa kaivoslaissa tätä valtaa tulee kaventaa tuhojen välttämiseksi.
Kirjoittajan artikkelit
Terveydenhuollon riittämättömät resurssit ja STEA-rahoituksen karsiminen sotejärjestöiltä osuvat kipeästi niihin vanhempiin, jotka saavat lapsensa tulevaisuudessa. Jo tällä hetkellä näkyvät ilmiöt, kuten vanhempien uupumus ja nuorten pahoinvointi, tulevat hyvin todennäköisesti lisääntymään.
Sosiaaliturvan voimakkaat heikennykset eivät ole lisänneet työpaikkoja – ainoastaan työttömien ahdinkoa. Jo valmiiksi erittäin korkealla tasolla ollut pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt 7 % viime vuodesta. Työttömien Keskusjärjestön mielestä sen estämiselle ei näytä olevan riittäviä keinoja.
- ‹ edellinen
- 2 / 93
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Pääkirjoitukset
Työsuojeluviranomainen tarkasti kesällä alle 30-vuotiaiden nuorten työpaikkoja ja havaitsi selkeitä puutteita nuorten palkkauksessa. Nuorten työpaikoilla valvottiin myös työturvallisuutta ja tarkastuksilla havaittiin monenlaisia puutteita perehdytyksen suhteen.
Kun aiemmat leikkaukset painottuivat sosiaaliturvaan, kohdistetaan ne ensi vuonna erityisesti sairaisiin. Orpon hallituksen leikkaukset eivät ole mikään neutraali, taloudellinen säästöpäätös, vaan poliittinen valinta, joka vahingoittaa suhteettomasti juuri yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevia.
Vuoden 2023 heinäkuusta lähtien jokainen kuukausi oli ollut vähintään 1,5 celsiusastetta esiteollisen ajan tasoa korkeampi, ja maailman keskilämpötila oli viimeisten 12 kuukauden aikana 1,63 astetta lämpimämpi kuin teollisen ajan aikana. Olemme lähellä yhä vaarallisempia ilmastovaikutuksia.