Asiakasmaksujen kirous

Asiakasmaksut sosiaali- ja terveyspalveluissa ovat pienituloisille olleet jo pitkään taloudellinen kirous. Hyvinvointialueiden aloitettua vuodenvaihteessa olisi ollut mahdollista poliittisella päätöksellä helpottaa tilannetta, mutta alueet ovat pääosin perimässä laissa säädetyt enimmäistaksat. Aluevaltuustojen päätöksenteon seurauksena asiakasmaksut nousivat monilla ihmisillä.

Sote-palveluiden asiakasmaksut ovat kattaneet kustannuksista noin 7 prosenttia. Tästä suurimman osan maksavat paljon sairastavat, joista monet kuuluvat pienituloisiin. On tiedossa, että asiakasmaksuja maksetaan eniten niillä hyvinvointialueilla, joilla palvelutarve on suuri. Näyttää siltä, että terveyserot kasvavat ja asiakasmaksujen päätyminen perintään lisääntyy.

On vaikea ymmärtää aluevaltuustojen enimmäismaksupäätöksiä, sillä se on perustuslakivaliokunnan linjausta vastaan. ”Asiakasmaksut eivät saa estää palveluihin hakeutumista”. Nyt on pelättävissä pienituloisten jättävän käyttämättä palveluita velkaantumisen ja ulosoton välttämiseksi. Minusta on sietämätön ajatus, että välttämättömän lääkärikäynnin maksullisuuden vuoksi voisi menettää luottotietonsa ja ajautua köyhyyteen. Onneksi ...