Asumisen yhteisrintama ja huvikumpujen kapina

”Sitä en ole koskaan ennen kokeillut, joten selviän siitä varmasti”, sanoo Peppi Pitkätossu. Sama asenne huokui Tiina Sandbergin puheenvuorosta Tiedonantaja-festivaalilla, jossa Sandberg esitti aloitteen asumisen yhteisrintamasta. Aloite ei ollut pelkkä puheenvuoro – se oli kutsu toimintaan, puoluerajat ylittävään vaikuttamistyöhön.

Toivon, että sama rohkeus ja mielikuvitus voisi kantaa myös Lähi-idän rauhanrakentamisen prosesseihin – tilanteisiin, joissa tarvitaan kipeästi uudenlaista yhteisöllistä tahtoa ja ajattelua.

Rauhanasemalla käydyssä keskustelussa Sandbergin lisäksi äänessä olivat Koti on oikeus, ei bisnes -keskustelussa Avoimen puolueen puheenjohtaja ja kodittomuuden kokemusasiantuntija Juha Hyrkäs sekä Asukasliiton puheenjohtaja ja SDP:n varavaltuutettu Sanna-Mari Oras. Heidän näkemyksensä osoittivat, että asumisen yhteisrintama ei ole tyhjä iskulause – vaan jo käynnissä oleva keskustelu, joka kaipaa kokoavaa voimaa.

Sandbergin mukaan suomalaisessa asumispolitiikassa on tehty vakavia virheitä, jotka on tunnustettava ja korjattava. Sandberg on SKP:n puheenjohtaja ja pitkän linjan asukas­aktiivi, joka tunnetaan myös vaalilauseestaan: “Hekaherrat helvettiin.”

Peppi Pitkätossu ei ehkä ole ensimmäinen, joka tulee mieleen kun puhutaan asumispolitiikasta. Pitkätossun rohkea, omaehtoinen ja yhteisöllinen elämänasenne muistuttaa siitä, että toisenlainen asumisen malli on mahdollinen. Pepin koti – Huvikumpu – ei ollut sijoituskohde, vaan paikka, jossa ystävyys ja vapaus olivat tärkeämpiä kuin sääntöjen noudattaminen. Tällainen ajattelu on sukua Sandbergin politiikalle.

Peppi Pitkätossu ei ehkä ole ensimmäinen, joka tulee mieleen kun puhutaan asumispolitiikasta.

Tiedonantaja-festivaaliinkin osallistunut helsinkiläinen Heikki Ketoharju on rauhanaktivisti.

Lokakuun alkumetreillä järjestetyssä Taiteilijoiden rauhanjärjestö Pandin Ydinaseeton maailma -konsertissa Ketoharju esitti kutsun osallistua Anna rauhalle aikaa -tapahtumaan, joka on Helsingissä Kansalaistorilla 25.10. klo 16.00. Ketoharjun mukaan rauhan työ on laaja kutsu, joka ylittää yksittäiset kampanjat ja kokoaa yhteen erilaisia ihmisiä ja liikkeitä. Se ei myöskään rajaudu vain yhteen teemaan, vaan avaa tilaa monimuotoiselle osallistumiselle – kuten kulttuurin, asumisen, oikeudenmukaisuuden ja ympäristökriisin kysymyksille.

Tiedonantaja-festivaalin mediakeskustelussa Tulva-lehden päätoimittaja Hanna Hantula esitti ajatuksen, voisivatko Kultti-lehdet tehdä Tiedonantajat – eli järjestää yhteisen festivaalin samalla tavalla kuin Tiedonantaja-lehti tekee oman festivaalinsa: kokoamalla kulttuuri- ja mielipidelehdet yhteen, luomaan tilan, jossa taide, politiikka ja media kohtaavat. Ajatus on innostava ja ajankohtainen, ja se voisi vahvistaa kulttuurisen vastarinnan ääntä.

Brasilialainen kasvatustieteilijä Paulo Freire (1921–1997) muistuttaa, että vapautuminen alkaa tietoisuudesta omasta sorrosta. Oppiminen on Freiren mukaan yhteisöllinen prosessi, jossa dialogi ja reflektio ovat keskeisiä. Tiedon­antaja-festivaalin keskustelut olivat juuri tätä: kollektiivista maailman nimeämistä ja muuttamista – dialogi yhteisen ymmärryksen rakentamista, reflektio oman ja yhteisen aseman kriittistä ajattelua.

Sarjakuvataiteilija Riina Tanskanen jatkaa myös tätä samaa linjaa teoksissaan, erityisesti Tympeät tytöt -sarjakuvassa. Hän purkaa patriarkaalisia ja kapitalistisia rakenteita rehellisen keskustelun ja yhteisöllisyyden kautta. Tanskasen teokset muistuttavat, että yhteisöt eivät synny itsestään – ne rakennetaan, usein vastarinnan kautta.

Tiedonantajan tuoreessa kannessa nähdään Riina Tanskasen sarjakuva ja taistelulause “Kaikkien maiden työläiset liittykää yhteen.” Kansi ei ole vain visuaalinen elementti, vaan osa lehden yhteisöllistä kutsua: se viestii, että Tiedonantaja ympärillä on ajattelevien, osallistuvien ihmisten kasvava verkosto, joka uskoo muutokseen. Lehdessä kerrotaan myös Vesikansan työväentalon talkoista, joissa ei remontoida vain rakennusta – vaan työväenliikkeen historiaa ja tulevaisuutta. Tanskasen kuvitus tuo esiin juuri niitä arvoja, joiden käsittelyä Tiedonantajan lukijat ovat palautteissaan toivoneet lisää: rehellistä keskustelua, moninaisuuden hyväksymistä ja rakenteiden purkamista.

---