”Emu ollut ’siunaus’ vain pääomapiireille”

Alkuperäinen kirjoittaja: Thomas Micklin

Mm. Suomen presidentti

Tarja Halonen

kävi jokin aika sitten
Ruotsissa kampanjoimassa sikäläisen kansanäänestyksen
alla

EU

:n talous- ja rahaliiton

Emun

puolesta väittämällä
mm. että Emu on ollut ”siunaus” Suomelle.

– Demokratiaa ajatellen on puistattavaa, että samat tahot, jotka
aikoinaan kieltäytyivät päästämästä Emu-ratkaisua
Suomessa kansanäänestykseen, reissaavat nyt pitkin Ruotsia neuvomassa,
kuinka kansan siellä pitää äänestää –
kun kansan enemmistö on siellä yhä Emua vastaan.

Näin kommentoi

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT

:n
erikoistutkija

Teuvo Junka.

Hän on pitkäaikaisesti seurannut
Suomen EU-jäsenyyden taloudellisia vaikutuksia ja erityisesti myös
Suomen Emu-kytkennän seurauksia.

– Todellisuudessa Emu on Suomessa ollut siunaus vain pääomapiireille,
Junka kuittaa.

Se on hänen mukaansa tuonut meille sellaisen talouspolitiikan, jolla
mahtava tulonjaon muutos pääoman hyväksi työntekijöiden
kustannuksella näytään sementoidun ”ikuisiksi ajoiksi”.

– Kun keskeiset talouspolitiikan välineet on viety Brysseliin ja Frankfurtiin,
omaan haltuun on jäänyt vain joustaminen palkoissa. Kansantalouden
palkkasumma pyritään pitämään mahdollisimman matalana
mahdollisimman pienillä palkkojen korotuksilla ja mahdollisimman pienellä
työntekijämäärällä, Junka korostaa.

Tämä puolestaan on merkinnyt reaalipalkkojen laskua tai minimaalista
nousua, työn tuottavuuden voimakasta kasvua ja työttömyyden
säilyttämistä joukkomittaisena.

– Niillä suomalaisilla, jotka viiden viimeisen vuoden aikana, jotka
siis kaikki ovat Suomen Emu-vuosia, ovat jämähtäneet pitkäaikaistyöttömyyteen,
olisi kyllä varmaankin paljon kerrottavaa Suomen Emu-jäsenyyden
”siunauksellisuudesta”, Junka heittää.

Teuvo Junka huomauttaa, että kun palkankorotukset on pidetty mahdollisimman
pieninä, kansalaisten ostovoimaa on yritetty tukea yhä mittavammilla
veronkevennyksillä.

– Tämä taas on johtanut julkisen sektorin verotulojen kuihtumiseen.
Siitä on saatu ja jatkossa saadaan entistäkin parempi keppihevonen
julkisen sektorin menojen ja yhteiskunnallisen roolin supistamiseen, Junka
ennakoi.

Tunnetut Emun asettamat enimmäismäärät julkisen sektorin
alijäämälle ja velalle on Suomessa

Paavo Lipposen

(

sd.

) hallitusten toimesta otettu enemmän tosissaan kuin missään
muussa Emu-maassa. Niinpä laman verukkeella tehtyjä julkisten
menojen leikkauksia ei ole vieläkään peruutettu, vaikka monen
vuoden yhtämittainen talouskasvukin olisi sen mahdollistanut.

– Julkisen sektorin tulonsiirroista ja palveluista riippuvaisia olevilla
eläkeläisillä, opiskelijoilla ja sairaalajonoissa hoitoon
pääsyä odottavilla kansalaisilla olisi varmasti heilläkin
paljon kerrottavaa Emu-jäsenyyden ”siunauksellisuudesta”
sille suomalaiseliitille, joka nyt kauppaa Emu-jäsenyyttä myös
Ruotsille, Teuvo Junka sanoo.

Junka painottaa, että edes korkotason alenemisesta Suomessa viime vuosina
emme voi kiittää Emua.

– Korot ovat OECD:n tilaston mukaan laskeneet Suomen tapaan myös
Ruotsissa, Tanskassa ja Isossa-Britanniassa siitäkin huolimatta, että
nämä maat eivät kuulu Emuun. Esimerkiksi vuonna 2002 pitkien
lainojen korkotaso sijoittui OECD:n tilastossa välille 4,9-5,3 prosenttia,
kun vertailussa ovat mukana Suomi, Ruotsi, Tanska, Iso-Britannia ja

euro

-maat
keskimäärin. Erot ovat niin pieniä, ettei niitä voi
osoittaa Emu-jäsenyydestä johtuviksi, VATT:n erikoistutkija Teuvo
Junka korostaa.