Maahanmuuttokeskustelu ja Somalia
Ulkopoliittisen instituutin tuoreen julkaisun mukaan taloudellinen taantuma johtaa nationalististen ajatusten suosion kasvuun, mikä puolestaan saattaa johtaa muukalaisvihaan Taantuman oloissa yhteismarkkinat ja työvoiman vapaa liikkuvuus nähdään helposti kielteisinä tekijöinä, joiden takia hallitukset eivät voi suojella työpaikkoja tai estää ulkomaalaisia viemästä työpaikkoja paikallisilta asukkailta.
Tähän on lisättävä se seikka, että vierastyövoima ja maahan pakolaisina saapuneet tai saapuvat ihmiset sotketaan keskenään, ja rasistissävytteinen muukalaisviha kohdistetaan erottelematta kaikkiin maahanmuuttajiin. Ennen kunnallisvaaleja perussuomalaisten äärisiipi ratsasti estottomasti muukalaisvihalla. Nyt sitten Facebookiin on perustettu nettiryhmä, joka muka kerää rahaa somalien lähettämiseksi pois Suomesta: ”Autetaan somali-ystävämme takaisin kotiin”, julistaa otsikko.
Pakolaisten asema on tällaisessa asenneilmapiirissä kaikkein vaikein, sillä muukalaisvastaiset piirit eivät tiedä eivätkä haluakaan tietää syitä, jotka ovat ajaneet ihmiset pakosalle omasta maastaan. Somalien osalta rasistit esimerkiksi hokevat vain sitä, että ”Pohjois-Somalia on todettu turvalliseksi asua”, joten menkööt kotiinsa.
Mutta kuinka turvallinen maa Somalia oikeasti on asua?
USA:n tukema Etiopian armeija tunkeutui Somaliaan joulukuussa 2006 syrjäyttäen Islamilaisten tuomioistuinten liiton (UIC) hallituksen ja istuttaen sen paikalle siirtymäkauden liittohallituksen (TFG). USA käytti tekosyynä ”sotaa terrorismia vastaan”, mutta todellisuudessa kyse oli alueen öljyvaroista ja suurvaltapoliittisesta kilpailusta.
Etiopian hyökkäyksen jälkeen UIC ja muut oppositiovoimat ryhmittyivät uudelleen Somalian uudelleenvapauttamisen liitoksi (ARS) ja kukistivat pian CIA:n aseistamat ja rahoittamat paikalliset sotaherrat. Runsaan kahden vuoden kuluttua Etiopian joukkojen oli vetäydyttävä TFG:n ja ARS:n solmittua yhtenäisyyssopimuksen. ARS:n johtaja ja edellisen UIC:n hallituksen päämies Sharif Ahmed valittiin uuden siirtymäkauden hallituksen puheenjohtajaksi 31. tammikuuta.
USA:n ja Etiopian joukkojen suorittaman hyökkäyksen ja käydyn sisällissodan aiheuttama tuho oli hirvittävä. Arviolta 10 000 ihmistä oli saanut surmansa ja 1,1 miljoonaa ihmistä joutunut pakolaisiksi. Yksin pääkaupunki Mogadishusta oli paennut ainakin 870 000 siviiliä.
Ja paheneva humanitaarinen kriisi jatkuu, koska siihen ei ole asianmukaisesti reagoitu. Punaisen Ristin mukaan noin puolet Somalian väestöstä on riippuvainen kiireisestä ruoka- ja muusta avusta. Miljoonat asuvat telttakylissä ilman juomavettä, ruokaa ja sähköä samaan aikaan kun hyperinflaatio on nostanut välttämättömyyshyödykkeiden hinnat kuusinkertaisiksi verrattuna vuoden 2008 alkuun.
Erilaiset asejoukkiot ovat ryöstäneet, murhanneet ja raiskanneet pakenevia ihmisiä Keniaan johtavilla teillä. Sadat somalit ovat pelkästään tämän vuoden alussa hukkuneet yrittäessään ylittää veneillä Adeninlahden matkalla Jemeniin.
Kansainvälisen politiikan asiantuntija Mike Whitney arvioi Somalian tilannetta näin: ”Se on suurin humanitaarinen kriisi Afrikassa tänään, kokonaan Washingtonissa esiin manattu, ihmiskäsin aikaansaatu helvetti.”
Onko liikaa toivottu, että somaleja nyt pois hätistelevät asettuisivat heidän asemaansa – tai vaatisivat USA:ta pikaisesti lievittämään aiheuttamaansa hätää Somaliassa?
ERKKI SUSI
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
