Oikeisto ajaa Suomea Natoon
Onko Venäjä Suomelle uhka, haaste vai mahdollisuus? Sotivatko suomalaiset rauhanturvaajat sisällissodassa Afganistanissa? Montako askelta Suomi on jo ottanut kohti Naton täysjäsenyyttä?
Muun muassa näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia Vantaan Rauhanpuolustajien paneelikeskustelussa 3. lokakuuta. Ulkopolitiikan aiheista keskustelivat toimittaja Hannu Reimeen johdolla Suomen kommunistisen puolueen puheenjohtaja Yrjö Hakanen, Rauhanpuolustajien puheenjohtaja, Aleksanteri-instituutin tutkimuspäällikkö Markku Kangaspuro sekä kansanedustajat Kimmo Kiljunen (sd) ja Paavo Arhinmäki (vas).
Venäjä tärkeä kumppani
Puolustusministeri Jyri Häkämiehen Yhdysvalloissa pitämä Venäjä-puhe oli Kimmo Kiljusen mielestä selkeää provosointia. Yrjö Hakanen huomautti, että puhe oli paitsi kumarrus isännille myös tarkoitettu ruokkimaan uhkakuvia Venäjästä.
Paavo Arhinmäki puolestaan pelkäsi, että yletön uhkakuvien maalailu voi tehdä Venäjästä meille todellisen uhan, jolla perustella Suomen Nato-jäsenyyttä.
Markku Kangaspuro korosti, ettei Venäjä ole Suomelle sotilaallinen uhka, mutta muuten kyllä haasteellinen rajanaapuri. Venäjän yhteiskunnallinen epävarmuus, köyhyys ja tuloerojen kasvu saattavat luoda ennalta-arvaamattomia tilanteita, joissa riittää haasteita erityisesti venäläisille itselleen.
Hakanen peräänkuulutti Suomelta itsenäisempää Venäjän politiikkaa. Itäinen naapuri on meille tärkeä kauppa- ja yhteistyökumppani.
–Yhteistyö ei kuitenkaan tarkoita silmien sulkemista Putinin Venäjän epädemokraattisuudelta eikä vaikenemista esimerkiksi Tshetshenian sodasta. Siksikin on tärkeää kehittää yhteistyötä Venäjän vasemmisto-opposition kanssa, sanoi Hakanen.
Nato tuo turvattomuutta
Natoon kaikki keskustelijat suhtautuivat Kimmo Kiljusta lukuunottamatta kielteisesti. Kiljunen otti omien sanojensa mukaan ”pragmaattisen” kannan, joka ei poissulje Suomen jäsenyyttä Natossa.
–Suomi voi liittyä Natoon, mutta Naton on oltava jotain muuta kuin nykyään, esimerkiksi Venäjä voisi olla silloin Naton jäsen, kuvaili Kiljunen.
–Tällä hetkellä Nato ei ole puolustusliitto vaan maailmanlaajuinen organisaatio, joka turvaa jäsenmaidensa taloudellisia ja poliittisia etuja, sanoi Markku Kangaspuro. Nato-jäsenyys merkitsisi hänen mielestään Suomelle kasvavaa turvattomuutta ja olisi vastoin Suomen kansallista etua.
Yrjö Hakanen korosti, että Suomen ulkopolitiikassa on perinteisesti korostettu yhteistyöhön perustuvaa turvallisuutta.
–Sitoutuminen EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan on kuitenkin siirtänyt painopistettä sotilaallisen toiminnan suuntaan, sanoi Hakanen.
Myös Nato-kumppanuus on pitkälle syrjäyttänyt osallistumisen YK:n perinteiseen rauhanturvatoimintaan.
–Kokoomus pyrkii nyt hallituksesta käsin viemään Suomea myös Naton jäseneksi ja osaksi USA:n johtamaa sotakoalitiota, huomautti Hakanen.
Rauhanliikkeestä reaalinen voima
Yrjö Hakasen mukaan Afganistanin tilanne on esimerkki siitä, miten ongelmallinen on rajanveto kriisinhallinnan ja sodankäynnin välillä. Suomalaisjoukkojen poisvetäminen lisäisi painetta löytää konfliktille poliittinen ratkaisu.
–Afganistanin sota on osa strategiaa, jolla USA yrittää hallita keskeisiä energiantuotannon ja -siirron infrastruktuuria, huomautti Kangaspuro. Hänen mukaansa kyseessä ei enää ole rauhanturvaoperaatio, ja Suomen roolia pitäisi nyt arvioida uudelleen.
Paavo Arhinmäen mukaan Vasemmistoliitossa mielipiteet Afganistanissa olevien suomalaisjoukkojen kohtalosta jakautuvat. Kimmo Kiljunen totesi, että periaatteessa kannattaa olla mukana kansainvälisissä rauhanturvatehtävissä. Afganistanin suhteen on vielä avoinna se, mitä Suomen joukoille tehdään.
Hakasen mielestä oikeisto on ajaa Suomea Natoon, mikä on haaste jäsenyyttä vastustaville vasemmistolaisille, vihreille ja keskustalaisille. Sotilaallista liittoutumattomuutta kannattavasta poliittisesta enemmistöstä on tehtävä reaalinen voima rauhanliikettä voimistamalla.
MARKO KORVELA
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
