Sotaharjoitukset Yhdysvaltain kanssa provokaatio Venäjää vastaan

– Venäjän vastainen provokaatio.

Näin tiukasti luonnehtii taloustuntija, poliitikko ja entinen Suomen Pankin pankkivaltuutettu Esko Seppänen Yhdysvaltain hävittäjien Suomeen tuloa.

Esko Seppäsen mielestä Suomi tekee nyt valtavan ulkopoliittisen virheen.

Yhdysvallat aikoo tuoda kuudesta kahdeksaan F-15-ilmaherruushävittäjää Suomeen toukokuussa Kuopion Rissalaan. Ulkoministeri Timo Soinin mukaan harjoituksesta päätettiin amerikkalaisaloitteesta.

Seppänen korostaa, että Rissalassa ei ole kyse Nato-yhteistyöstä. Kyseessä on ensimmäinen harjoitus, jossa yhdysvaltalaiset hävittäjät tukeutuvat suomalaiseen tukikohtaan.

– Kuinka on mahdollista, että amerikkalaiset lentokoneet harjoittelevat yhdessä suomalaisten kanssa sotaa itärajan tuntumassa? taivastelee Seppänen.

Hänen mielestään Suomi tekee nyt valtavan ulkopoliittisen virheen.

Seppäsen tuoreeseen Mistä Suomi vaikenee? –kirjan teemaan sopivasti mielenkiintoista on, että harjoitusta yritettiin salata. Yleisradion toimittaja löysi sattumalta tiedon hankkeesta Kuopion Rissalan tukikohtaa koskevista materiaaleista.

Sokerileipurit asialla

Esko Seppäsen uusi Mistä Suomi vaikenee? –kirja (Into Kustannus) koostuu 26 tapauksesta, joista suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa ei juuri puhuta – tai jos puhutaan, se tehdään kiertoilmaisujen tai jopa valheiden avulla.

Seppänen toteaa, että Suomessa monet asiat ovat ikään kuin sokerikuorrutettuja.

– Poliittinen eliitti toimii kuin sokerileipuri. Se kuorruttaa pullan ja myy sen ilman sisältöä, joka siellä tosiasiallisesti on. Se saa ihmiset tykkäämään pullasta, vaikka sen sisältö ei paljastu. Haluan avata ne sisällöt monissa asioissa. Ne jäävät piiloon, jos niitä ei erikseen avata.

Seppäsen mukaan monista kirjan asioista toki keskustellaan, mutta ei niistä näkökulmista, joista hän niitä lähestyy.

Suomen ”salarakkaat” Saksa ja Yhdysvallat

Seppäsen mukaan Suomen poliittisella eliitillä on koko itsenäisyyden ajan ollut ”salarakkaita”. Perinteinen liittolainen on ollut Saksa, nykyään yhä useammin Yhdysvallat ja sitä kautta myös sotaliitto Nato.

– Suomeen tuli saksalaisia joukkoja vuonna 1918 ja 1941 ilman eduskunnan päätöstä ja ilman mitään vastarintaa. Kun venäläiset yrittivät tulla Suomeen vuonna 1939, heitä kohti ammuttiin, veistelee Seppänen.

Suomi on EU:ssa Saksan kumppani. Saksa on taloudellinen ja poliittinen valta, joka kaipaa linjauksilleen tukijaa. Seppäsen mukaan tukea antaa auliisti Suomi, tuo satavuotinen liittolainen.

On vakava paikka, kun kenraalit alkavat solmia poliittisia sopimuksia.

Sotilaallisesti Suomi nojautuu entistä enemmän Yhdysvaltoihin ja Natoon. Seppänen pitää täysin käsittämättömänä sitä, että Suomen armeijan komentokieleksi on vaihdettu englanti.

– Yhdysvallat tarvitsevat Suomessa omat liittolaisensa. Meillä on kenraalikunta, joka on hakeutumassa liittoon yhdysvaltalaisten kenraalien kanssa. Eräs osoitus tästä on isäntämaasopimus, jonka kenraalit allekirjoittivat ja jossa Suomi sitoutuu valmistelemaan olosuhteet, jotta Nato-joukot voivat tulla Suomeen, toteaa Seppänen.

On vakava paikka, kun kenraalit alkavat solmia poliittisia sopimuksia. Suomessa sopimusta ei tuotu eduskuntaan eikä edes valtioneuvostoon. Sen sijaan vastaavaa isäntämaasopimusta neuvotteleva naapurimaamme Ruotsi on viemässä asiaa parlamentin käsittelyyn.

Oy Suomi-Finland Ab

Oy Suomi-Finland Ab oli Seppäsen ensimmäinen kirja, jossa hän tutkivan journalistin ottein ryhtyi hieromaan suomalaisen yhteiskunnan kipupisteitä. Vuonna 1974 ilmestyneessä kirjassa vilahtelee samoja teemoja kuin uutukaisessakin: rikkaiden vilunkipeliä, osingonjakoa, omistuksia, yksityistämiskiemuroita, verotuksen porsaanreikiä. Sen jälkeen teoksia on Seppäselle kertynyt kolmisenkymmentä.

Tiedonantajan on pakko kysyä Seppäseltä, olisiko hän nuorena toimittajana uskonut missä jamassa Suomi on 40 vuotta myöhemmin.

– En todellakaan. Harmittaa kun vanhana miehenä joudun seuraamaan tällaista kehitystä. Mutta ainakin voin kirjoittaa siitä, toteaa Seppänen.