EU:n laajuisesti työväestöä kokoava ammattiyhdistysliike EAY (ETUC, European Trade Union Confederation) toimii aktiivisesti kokoussalien lisäksi myös kaduilla. Etenkin viime vuosina se on järjestänyt talouskriisin ja uusliberalismin riivaamassa Euroopassa säännöllisesti mielenosoituksia samanaikaisesti EU:n huippukokousten kanssa. Pääviestinä on ollut vaatimus sosiaalisemmasta Euroopasta, kertoo Emanuela Bonacina EAY:n viestintäosastolta.

Tänään 4. huhtikuuta vietetään EAY:n toimintapäivää. Ammattiyhdistysväkeä ympäri Eurooppaa kokoontuu Brysseliin mielenosoitukseen, jonka tunnuksena on Uusi tie Euroopalle. Muuallakin tapahtuu: Ranskassa oltiin kaduilla jo viime viikolla, Espanjassa mielenosoituspäivä oli eilen ja Kreikassa mielenosoituksia on muutenkin jatkuvasti, Bonacina kertoo. Suomessakin järjestetään tänään eri paikkakunnilla tapahtumia, joissa mikrofoni on avoin kaikille, jotka haluavat sanoa sanansa työväestön oikeuksista ja EU:n nykypolitiikasta.

– Nykyinen kriisi vaikuttaa kaikkiin eurooppalaisiin, ja he haluavat tulla kuulluiksi. Yksi yhteinen iskulause yhdistää kaikkia eurooppalaisia: ”Lopettakaa leikkauslinja!” Bonacina kuvailee tunnelmia.

Tavalliset ihmiset maksajina

EU-johtajat ovat reagoineet julkisen talouden vajaukseen, joka johtuu viime kädessä pankkien toiminnasta, tekemällä rajuja leikkauksia julkisiin menoihin sen sijaan, että tuettaisiin kasvua ja työllisyyttä. Viimeiset lähes viisi vuotta tavalliset eurooppalaiset ovat maksaneet kovaa hintaa tästä politiikasta, Bonacina toteaa. Tätä hintaa maksetaan monella eri tavalla:

– Palkkoja, eläkkeitä, sosiaalietuja ja julkisia palveluita on leikattu. Euroopassa 26 miljoonaa ihmistä on työttöminä, 10 miljoonaa enemmän kuin viisi vuotta sitten. 7,5 miljoonalla nuorella ihmisellä ei ole työ-, koulutus- eikä harjoittelupaikkaa. Nuorisotyöttömyys Espanjassa ja Kreikassa on yli 50 prosenttia. 18:ssa EU:n 28:sta jäsenmaasta reaalipalkat ovat laskeneet vuoteen 2009 verrattuna, Bonacina luettelee.

Kreikassa reaalipalkat ovat laskeneet peräti 23 prosenttia, Unkarissa 12 prosenttia, Espanjassa ja Portugalissa yli 6 prosenttia ja Alankomaissa ja Isossa-Britanniassa 4 prosenttia.

Tiukka budjettilinja on Bonacinan mukaan epäonnistunut myös siinä mielessä, ettei se ole edes vähentänyt julkisten talouksien vajeita.

Toivoa nuorille

Yksi erityinen huolenaihe EAY:ssä on nuorisotyöttömyys. Budjettikuri ei ole tuonut nuorille töitä, päinvastoin.

– On todellinen riski, että heistä tulee menetetty sukupolvi, Bonacina painottaa.

EU:n hyväksymän nuorisotakuun pitäisi taata työ-, harjoittelu- tai koulutuspaikan tarjoaminen alle 25-vuotiaille neljän kuukauden kuluessa valmistumisesta tai työttömyyden alkamisesta. Tämä on Bonacinan mukaan askel oikeaan suuntaan, mutta takuulta puuttuu riittävä rahoitus. Kansainvälisen työjärjestön ILOn mukaan sen kunnolliseen toteuttamiseen tarvittaisiin EU:n tasolla 21 mrd euroa, kun tähän mennessä siihen on varattu 6 miljardia.

– On tehtävä enemmän toivon antamiseksi nuorille: on edistettävä kysyntää taloudessa, tuettava koulutusta, parannettava infrastruktuuria, panostettava tutkimus- ja kehitystoimintaan ja luotava laadukkaita työpaikkoja. Nykyinen politiikka pakottaa monet nuoret jättämään maansa ja työskentelemään ulkomailla usein epävarmoilla ehdoilla.

EAY esittää investointiohjelmaa

Vaikka EU:nkin päätöksenteossa on aiemmin saatu aikaan sosiaalisia oikeuksia turvaavia sopimuksia, EU:n nykyinen komissio on hyökkäämässä sosiaalisen Euroopan ideaa vastaan, Bonacina arvioi.

– Komissio näyttää määrittelevän taloudellisen kilpailukyvyn entistä alhaisemmiksi palkoiksi ja vähemmiksi sosiaalisiksi oikeuksiksi ja vievän tätä linjaa läpi esimerkiksi talousneuvotteluissaan (EU.n, Euroopan Keskuspankin ja IMF:n muodostaman) troikan kautta.

Bonacinan mukaan Eurooppa tarvitsisi nyt kunnianhimoisen investointisuunnitelman. EAY esittää, että siihen käytettäisiin kaksi prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta seuraavien kymmenen vuoden aikana. Tavoitteena olisi työpaikkojen ja kasvun luominen ekologisesti kestävällä tavalla. Panoksia suunnattaisiin muun muassa energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseen.

EAY:n vaatimaan ”uuteen tiehen” kuuluu myös EU:n laajuinen minimitulo ja minimipalkka, kollektiiviset palkkaneuvottelut ja sosiaalinen dialogi Saksan ja Pohjoismaiden mallin mukaan, terveyteen ja inhimilliseen turvallisuuteen panostaminen, finanssimarkkinoiden parempi säätely, Robin Hood -vero finanssitransaktioille ja konkreettiset toimet veronkierron estämiseksi.

Toukokuun Euroopan Parlamentin vaalien yhteydessä EAY kannustaa äänestäjiä ja hallituksia valitsemaan tällaisen uuden tien.

– Sosiaaliset ja poliittiset seuraukset takertumisesta vanhaan budjettikurin ja säätelyn purkamisen tiehen olisivat vakavia, Bonacina varoittaa. 

Kaduilla vaikuttaminen tärkeää 

EAY pyrkii vaikuttamaan EU:n päätöksentekoon monin tavoin sisältä päin. Se osallistuu muun muassa kahdesti vuodessa sosiaaliseen huippukokoukseen, jossa se voi jakaa näkemyksiään Eurooppa-neuvoston puheenjohtajien ja EU-komission edustajien kanssa.

– Mutta vaikka olemme voittaneet monia yksittäisiä taisteluja, olemme häviämässä sodan. Yleinen politiikka ja toimenpiteiden suunta talouskriisin aikana on ollut aivan eri kuin EAY haluaisi, Bonacina toteaa.

Tärkeä osa EAY:n toimintaa ovatkin ammattiliittojen tavallisten jäsenten mielenilmaukset.

– Eurooppa ei saisi olla eliitin projekti, vaan demokraattinen projekti, jossa kansalaisia rohkaistaan ilmaisemaan näkemyksiään. Kutsumme tapahtumiimme mukaan kaikkia, jotka uskovat demokraattisen Euroopan rakentamiseen – Euroopan, joka tarjoaisi tasa-arvoisen ja kukoistavamman tulevaisuuden, Bonacina maalailee. 

Ay-toimintapäivä Suomessa >>>