Barrikadimarssi haastaa vallanpitäjät: vanhuus ei ole säästökohde

Suomeen valmistellaan toukokuussa näkyvää ja poikkeuksellista mielenilmausta, kun Rollaattorimarssi järjestetään ensimmäistä kertaa samanaikaisesti useilla paikkakunnilla eri puolilla maata. Vanhustyön keskusliiton tiedotteen (22.3.) mukaan marssi kokoaa yhteen rollaattorit, kävelykepit, pyörätuolit, lastenrattaat ja lenkkarit – symboloiden sukupolvien välistä yhteistä tahtoa puolustaa arvokasta vanhuutta.

Tapahtuma järjestetään perjantaina 8.5.2026 klo 14, ja sen odotetaan levittäytyvän ainakin 20 paikkakunnalle Helsingistä Rovaniemelle ja Polvijärveltä Raumalle. Viime vuonna Tampereella ensimmäistä kertaa järjestetty marssi keräsi jo 2 000 osallistujaa, ja nyt liike on kasvanut valtakunnalliseksi.

”Se kertoo siitä, että marssille on tilausta. Ihmiset ovat huolissaan vanhuspalveluiden tilanteesta”, sanoo ikääntymisen väitöskirjatutkija  ja rollaattorimarssin perustaja Outi Mäenpää Vanhustyön keskusliiton  tiedotteessa (22.3.2026).

Näkyvyyttä, osallisuutta ja vaikuttamista

Rollaattorimarssin ydinajatus on antaa iäkkäille ihmisille mahdollisuus näkyä, kuulua ja vaikuttaa. Mäenpään mukaan marssin tavoitteena on herättää valtakunnan tason päättäjiä vanhuspalveluiden tilanteeseen ja varmistaa, että jokainen iäkäs ihminen saa tarvitsemansa palvelut.

Vaikka kyse on vakavasta asiasta, marssin tunnelma ei Mäenpään mukaan ole synkkä. Tapahtuma yhdistää kantaaottavat kyltit ja karnevaalitunnelman.

Mäenpää muistuttaa, että iäkkäiden ihmisten moninaisuus on syytä nähdä ja tunnistaa:

”Iäkkäät ihmiset eivät ole harmaata massaa, vaan kyvykkäitä, elämäniloisia ihmisiä. Näissä ihmisissä on elämä, ja heitä tulee kohdella sen mukaisesti.”

Suomen väestö ikääntyy nopeasti, ja yhä useampi tarvitsee elämänsä aikana tukea arkeen. Vanhustyön keskusliiton mukaan nyt tehtävät poliittiset päätökset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Marssi tuo iäkkäät ihmiset osallisiksi keskusteluun siitä, millaista arkea ja palveluita heille – ja kaikille tuleville sukupolville – rakennetaan.

Vanhustyön keskusliiton viestintäjohtaja ja Helsingin marssin koordinaattori Merja Lankinen korostaa iäkkäiden toimijuutta:

”On muistettava, että iäkkäät ihmiset eivät ole pelkästään palvelujen käyttäjiä ja niiden kohteita. He ovat aktiivisia ja elämää kokeneita kansalaisia, joiden näkemyksillä on merkitystä,” sanoo Lankinen.

Joukkovoimaa kaduille – ja yhteiskunnalliseen keskusteluun

Rollaattorimarssi on avoin kaikenikäisille. Osallistua voi rollaattorin kanssa, ilman rollaattoria tai kannustamalla kadun varrella. Tapahtuma järjestetään vapaaehtoisvoimin ja on puoluepoliittisesti sitoutumaton.

Vanhustyön keskusliiton mukaan hyvä vanhuus ei ole vain yksilön asia, vaan koko yhteiskunnan yhteinen tehtävä. Tämä ajatus resonoi vahvasti nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä, jossa julkisten palveluiden rahoitus ja järjestäminen ovat jatkuvan kiistan kohteena.

Marssi leviää ympäri Suomen

Vanhustyön keskusliiton mukaan marssi järjestetään ainakin seuraavilla paikkakunnilla:

Tampere, Helsinki, Rovaniemi, Oulu, Jyväskylä, Seinäjoki, Lahti, Turku, Kouvola, Kotka, Rauma, Hyvinkää, Riihimäki, Järvenpää, Kerava, Hämeenlinna, Polvijärvi, Huittinen, Pori, Mäntsälä, Hamina, Viitasaari, Rautalampi ja Myrskylä.

Laaja paikkakuntien kirjo kertoo siitä, että kysymys vanhuuden arvostuksesta koskettaa koko maata – niin kaupunkeja kuin maaseutua.

Liikkeen tausta ja järjestäjät

Rollaattorimarssi sai alkunsa vuonna 2025 Tampereelta, kun huoli vanhuspalveluiden tilasta kokosi ihmiset kaduille. Vanhustyön keskusliiton mukaan marssi on iloinen ja yhteisöllinen mielenilmaus, jossa vaikuttaminen ja elämän juhliminen kulkevat rinnakkain.

Tapahtuman taustalla toimii Vanhustyön keskusliitto – maan laajin valtakunnallinen vanhustyön ja vanhuusalan järjestö, joka toteuttaa vanhuuspoliittista vaikuttamista ja edunvalvontaa noin 300 jäsenensä puolesta. Järjestö edistää ikääntyneiden hyvinvointia, toimintakykyä, osallisuutta ja sosiaalista turvallisuutta.

---