Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    ”Betleheminkin rauha luotava paikan päällä”

    Arkiston arkiston artikkeli
    23.12.2004 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: THOMAS MICKLIN

    – Konfliktia palestiinalaisten ja Israelin välillä ei voi ratkaista ulkoa käsin, vaan rauhan siemenet löytyvät itse alueelta, paikan päältä. Meidän tulisi täällä Suomessa ja muualla maailmassa pyrkiä kuuntelemaan, mitä ihmiset siellä sanovat, eikä mennä latelemaan heille suoraan omia ”kestävän rauhan” ohjeitamme. Mutta tukea alueen omille rauhanaloitteille meidän tulee kyllä antaa.

    Näin sanoo Suomen Rauhanpuolustajien projektisihteeri Henri Onodera, 27, joka marraskuun puolivälissä yhdessä kirjailija Jani Saxellin kanssa kävi reportaasimatkalla Israelissa sekä maan armeijan laittomasti miehittämillä palestiinalaisalueilla. Saxell keräsi matkalta tekstiaineiston, Onodera hoiti valokuvauksen.

    Noin viikon kestäneen matkan aikana Onodera ja Saxell kävivät Tel Avivissa ja Jerusalemissa, sekä palestiinalaisalueiden puolella Jordan-joen ns. Länsirannalla mm. Betlehemissä, Ramallahissa ja Beit Sahourissa.

    Hämmentävä

    kokemus

    – Kun kävi nyt ensimmäistä kertaa henkilökohtaisesti Israelin miehittämillä palestiinalaisalueilla, näki ja koki myös käytännössä millä tavalla miehitys kaikkine lieveilmiöineen on totta. Tähän mennessä se on ollut tietynlaista kuviteltua todellisuutta kirjojen ja median kautta. Nyt pääsi siis myös omia ennakkokäsityksiään heijastamaan todellisuuteen. Monellakin tavalla se oli opettavaista, mutta myös hämmentävää.

    Näin tilittää Henri Onodera marraskuisen reportaasimatkansa keskeisen vaikutelman.

    Hänestä joskus ero ennakkokäsitysten ja todellisuuden välillä tuli esiin jopa aivan pienissäkin asioissa.

    – Ehkä on triviaalia, mutta yllätyin, kuinka yleinen juutalaismiesten pieni kalottipäähine kipa todellakin on ihan arkipäiväisessä israelilaisessa katukuvassa, Onodera pohtii.

    Muuri huokuu

    väkivaltaa

    Kaikki ei silti ollut yllättävää.

    – Monella tavalla myös vahvistuivat omat ennakkokäsitykset Lähi-idän ja Israelin sekä palestiinalaisalueiden tilanteen pääteemoista, mm. muurista, tarkastuspisteistä, jne. Ne saivat nyt kasvot.

    – Esimerkiksi juuri muurin näkeminen oli aika vaikuttavaa. Sillä on vahva symbolinenkin merkitys, se huokuu niin väkivaltaista voima-asetelmaa. Siellä käynti kyllä palautti maan tasalle ne ehkä idealistiset kuvat siitä, että tuo konflikti olisi jotakin muuta kuin hyvin monitahoinen ja monimutkainen, Onodera korostaa.

    Äärioikeistolaisen pääministerin Ariel Sharonin hallitus ryhtyi kesällä 2002 pystyttämään satojen kilometrien pituista aitaa, paikoin paksua, jopa kahdeksan metriä korkeaa muuria, eristämään palestiinalaisalueet Israelista. Noin 740 kilometriä pitkäksi kaavailtu muuri saartaa satojatuhansia palestiinalaisia työpaikoiltaan, viljelysmailtaan ja julkisten palveluiden ulottuvilta.

    Heinäkuussa 2004, rakennustöiden ollessa jo pitkällä, Hollannin Haagissa toimiva kansainvälinen tuomioistuin totesi muurin laittomaksi. Myös YK:n yleiskokous tuomitsi muurin suurella äänten enemmistöllä; mm. EU:n jäsenmaat tukivat päätöslauselmaa yksimielisesti. Jopa Israelin korkein oikeus on joutunut vaatimaan muurin linjaukseen muutoksia, jotka helpottaisivat palestiinalaisten asemaa.

    Hätä näkyy

    kontrastissakin

    Henri Onodera ei käynyt kaikkein pahimmissa paikoissa.

    – Palestiinalaisalueilla kävimme enemmänkin niiden vakiintuneemmissa tai vakaammissa osissa, mm. Ramallahissa ja Betlehemissä, eikä sielläkään varsinaisissa pakolaisleireissä, joita siellä toki on.

    – Hätä palestiinalaisalueilla konkretisoitui kuitenkin sen kontrastin kautta, kun huomasi eron Israelin puolella olevaan rikkauteen. Ei varmaan sielläkään elämä ihan helppoa ole tämänlaisessa tilanteessa, mutta siellä saatetaan kuitenkin voida elää ja toimia verrattaen huoletta ja vapaasti, Onodera oli näkevinään.

    Palestiinalaisalueilla sen sijaan suurimmat voimavarat menevät jo siihen, kun ihmiset koettavat selvitä seuraavan päivän toimeentulostaan. On tosin sielläkin rikkaampia ja köyhempiä ihmisiä, mutta ero on silti päivänselvä.

    – Hätä on hyvin todellinen. Ja ehkä kasvot sille hädälle antoivat Jerusalemin vanhassa kaupungissa pienet 4- ja 7-vuotiaat veljekset, jotka Damaskoksen portin kupeessa myivät purukumia, ja totesivat että siitä saatavilla roposilla elää koko heidän monihenkinen perheensä, Onodera kertoo.

    Betlehemistä

    muutetaan pois

    Eikä ole Betlehemin ”majataloissa” tilaa palestiinalaisille tänä päivänä, kuten ei jouluevankeliumin mukaan ollut eräille toisillekaan yösijaa etsineille reilut 2000 vuotta sitten.

    – Tänä päivänä Betlehemistä muutetaan paljolti pois, koska siellä ei ole kunnollisia elinmahdollisuuksia. Eivätkä piiritykset ja miehitykset ole tehneet hyvää turismillekaan, jonka varassa kaupunki on hyvin pitkälle elänyt. Kristityt toiviomatkalaiset ja muutkin länsimaiset kävijät ovat käyneet yhä harvinaisemmiksi, suorastaan dramaattisella tavalla, Henri Onodera tietää kertoa.

    Välimaasto ei

    välity mediasta

    – Palestiinalaisia on mediassa monasti kuvattu väkivallan lietsojiksi ja terroristeiksi tai sitten passiivisiksi uhreiksi vailla omaa tahtoa. Mutta näiden kahden äärikatsannon välimaasto jää usein pois viestimistä. Palestiinassa eletään myös ns. normaalia elämää ja siellä on varsin laaja ja rikas kansalaisjärjestökenttä, ihmiset järjestäytyvät keskeisten vaatimusten taakse, Onodera toteaa.

    Perusviitekehys näissä vaatimuksissa on miehityksen lopettaminen, ja sen puitteissa muuri on konkreettinen ilmentymä.

    – Muuriahan eivät vastusta ainoastaan palestiinalaiset, vaan myös merkittävät osat Israelin rauhanliikkeestä. Ja tämä on jopa kasvattanut konkreettisia yhteistyön muotoja palestiinalaisten ja Israelin rauhanliikkeen välillä, Onodera huomauttaa.

    Suomi

    aktiivisemmaksi?

    Onoderan mielestä suomalaisessa rauhanliikkeen järjestötyössä tulee jatkaa palestiinalaisten ja israelilaisten välisen tilanteen esiintuomista ja siitä informoimista laajasti.

    – Mitä sitten viralliseen Suomeen tulee, niin viimeistään kun EU-puheenjohtajuus taas on meillä vuorossa loppuvuonna 2006, mutta tietysti jo aiemmin heti tässä ja nyt, tulisi paljon kärkevämmin vaatia muurin välitöntä purkamista. Muurin purkaminen ei ole mikään radikaali, vaan humaani vaatimus, hän katsoo.

    – Kuitenkaan konfliktia Israelin ja palestiinalaisten välillä ei sinänsä voi mitenkään järkevällä tavalla ratkaista ulkoa käsin, vaan rauhan siemenet löytyvät itse alueelta, paikan päältä. Meidän tulisi myös pyrkiä kuuntelemaan, mitä ihmiset siellä sanovat, eikä mennä latelemaan sinne ”kestävän rauhan ohjeita”. Meidän tulee kyllä antaa tukea alueen omille rauhanaloitteille ja rauhanliikkeelle, Henri Onodera korostaa.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Amnestyn mukaan Israelin uusi kuolemanrangaistuslaki estää armahdukset ja mahdollistaa teloitukset. Kuva World Coalition Against the Death Penalty CCO 2.0
    Uutiset
    16.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Israel ottaa käyttöön kuolemanrangaistuksen palestiinalaisille

    Israel on hyväksynyt lain, joka mahdollistaa kuolemanrangaistuksen palestiinalaisille.

    Kelan tuore tilasto osoittaa, että opintolainaa nostaneiden opiskelijoiden määrä kääntyi vuonna 2025 kasvuun ensimmäistä kertaa muutamaan vuoteen. Kuva Christian Hornick CCO 2.0.
    Uutiset
    15.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Opintovelallisten määrä kasvoi – asumistuen heikennys ja työmarkkinoiden epävarmuus ajavat opiskelijoita velkaan

    Aktivistit vastustavat Akbelenin metsän hakkuita. Kuva Yıldız Yazıcıoğlu (VOA) CCO 0.0
    Ulkomaat
    14.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Kaivosaktivisti pidätetty Turkissa

    Kuuban talouskriisi on syventynyt pisteeseen, jossa seteleihin painetut numerot eivät enää kerro mitään niiden todellisesta arvosta. Kuva Maxence CCO 2.0
    Ulkomaat
    13.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Vallankumouksen naiset Kuuban uusien setelien kuviin

    Suomen kehitysyhteistyömäärärahat laskivat viime vuonna 23,1 prosenttia. Kuva Development education CCO 3.0
    Politiikka
    12.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    “Haluammeko seurata Trumpin jalanjälkiä kohti epäjärjestyksen aikaa vai panostaa kansainväliseen yhteistyöhön?”

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!